"Työelämä ei ole vain terveitä varten"

Hänen mukaansa ongelmana on esimerkiksi se, että leikkauksia ja muita toimenpiteitä joudutaan odottamaan pitkillä sairauslomilla. Toimenpiteen jälkeen sairauslomaa määrätään helposti standardimitalla.

– Olkapääleikkauksen jälkeen maalarille kirjoitetaan yhtä pitkä sairausloma kuin toimistotyöntekijälle, vaikka käden käyttö on töissä aivan erilaista, hän havainnollistaa.

Kivekäs kertoi näkemyksistään työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Telan mukaan iso osa työkyvyttömyyseläkkeistä olisi vältettävissä käytäntöjä rukkaamalla. Se olisi suurin yksittäinen tekijä, johon vaikuttamalla työuria voitaisiin pidentää.

Järjestöstä korostetaan, ettei työkyky ole sama asia kuin terveys, sillä sairauksienkin kanssa työelämässä voi pärjätä, jos ratkaisut räätälöidään työntekijän tarpeisiin.

– Suomessa vallitsee yleisesti mustavalkoinen ajattelu, että ihmisen työkyky on vain 0 tai 100 prosenttia. Välimuotojakin on. Osa-aikainen työnteko helpottaisi töihin paluuta ja pitäisi sairastuneen kiinni työelämässä, sanoo Telan asiantuntijalääkäri Tiina Kaarne.

Kaarnen mukaan oikein ajoitettu töihin paluu voi edistää esimerkiksi masennuksesta toipumista.

Masennus vie Husin alueella

Työeläkkeelle siirtyvistä noin kolmasosa jää pois töistä työkyvyttömyyden vuoksi, mikä tarkoittaa vuosittain yli 20 000:ta ihmistä. Heidän keski-ikänsä on noin 52 vuotta. Tämä tiputtaa suomalaisten eläkkeelle jäämisen keskimääräisen iän vähän yli 60 vuoteen.

Suomalaiset jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle pääasiassa mielenterveyshäiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. Mielenterveysongelmat vievät väkeä erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jossa 44 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu niistä.

Yleisimpiä työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia yhdistää se, että ne alkavat usein hitaasti. Työpaikalla olisi aikaa reagoida tilanteeseen.

– Osittaiseen työntekoon olisi mahdollisuuksia, sillä järjestelmä tukee osa-aikatöitä nyt paremmin kuin kymmenen vuotta sitten, katsoo Kivekäs.

Työterveyshuolto voi auttaa etsimään työssä pärjäämistä helpottavia ratkaisuja. Telan mukaan ongelmana kuitenkin usein on, että tiedonkulku erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä tökkii.

Puutteellisia lausuntoja

Kesällä tuli voimaan lakimuutoksia, joilla keskimääräistä eläkeikää pyritään saamaan nousuun. Nykyisin työnantajan on ilmoitettava kuukauden sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, ja sen on annettava lausuntonsa siitä, miten työntekijä voisi jatkaa töissä. Lausunto on toimitettava Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä.

Tähän mennessä Kelaan on saatu noin parituhatta työterveyshuollon lausuntoa. Kelan ylilääkärin Kyösti Haukipuron mukaan osa lausunnoista on puutteellisia, sillä työssä jatkamisen mahdollisuuksia ei ole niissä selvitetty. Osassa lain tavoitteet toteutuvat kuitenkin erinomaisesti.

Pitkittyneillä, yli 90 päivän sairauslomilla on vuosittain noin 40 000 työsuhteessa olevaa työntekijää.

Työntekijät: Pitkän sairastamisen jälkeen paluu töihin voi olla kivuliasta

(MTV3–STT)