Työaikojen hallinta tärkeää naisten terveydelle

Erityisesti naisen terveyden kannalta on tärkeää, että nainen saa vaikuttaa päivittäisiin työaikoihinsa. Sairauspoissaolot vähenevät ja työstressi hellittää, kun työntekijä katsoo saavansa vaikuttaa esimerkiksi työpäiviensä pituuteen tai lomien ja vapaapäiviensä ajankohtiin.

Tämä ilmenee lääketieteen lisensiaatin Leena Ala-Mursulan väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan Oulun yliopistossa huomenna. Työ kuuluu Kunta10-tutkimukseen, jossa seurattiin kymmenen suomalaisen kaupungin henkilöstöä vuosina 1997-2003. Mukana oli yli 30 000 työntekijää.

Työaikojen hallinnan vaikutuksia terveyteen ei ole aikaisemmin kattavasti selvitetty.

- Työelämän näkökulmasta näyttäytyy, että työaikojen hallintaa vahvistamalla voidaan helpottaa palkkatyön ja kotityön sovittamista, Ala-Mursula kertoo.

Hänen mukaansa noin puolet kuntatyöntekijöistä kokee voivansa vaikuttaa työaikoihinsa.

Huono hallinta lisää riskejä

Työaikojen hallinnalla näyttää olevan erityistä merkitystä naisille.

- Huono työaikojen hallinta ennusti naisilla kaksinkertaista riskiä koetun terveyden heikentymiseen, puolitoistakertaista riskiä henkisen rasittuneisuuden ilmaantumiseen ja myös riskiä joutua lääkärin todistamalle sairauslomalle, Ala-Mursula selvittää.

Hyvä päivittäisten työaikojen hallinta vähensi sairauspoissaoloja erityisesti niissä tilanteissa, joissa työntekijälle kertyi paljon kotitöitä, hänellä oli pitkät työmatkat ja hänen kokonaistyöaikansa nousi yli 75 tuntiin viikossa.

Myös työstressi ennusti lääkärin todistamien sairauspoissaolojen lisääntymistä. Stressiin liittyvät sairauspoissaolot kuitenkin vähenivät, jos työntekijät kokivat työaikojensa hallintaa.

Työstressiä mitattiin tutkimuksessa kovien vaatimusten ja huonon työn hallinnan yhdistelmällä sekä ponnistelujen ja palkintojen epäsuhdalla.

Hieman merkitystä myös miehelle

Työaikojen hallinta ei ole aivan merkityksetöntä myöskään miehille. Huono työaikojen hallinta lisäsi sairauspoissaoloja niillä miehillä, joilla oli lapsia kotona tai ruumiillinen työ. Miesten omiin arviointeihin terveydestään työaikojen hallinnalla sen sijaan ei ollut vaikutusta.

Runsaat kotityö-, työmatka- ja kokonaistyötunnit lisäsivät myös miesten sairauspoissaoloja. Miehillä runsaat kotityötunnit olivat kuitenkin harvinaisia.

Työaikojen hallintaa mitattiin koetuilla mahdollisuuksilla vaikuttaa työpäivän pituuteen, alkamis- ja päättymisajankohtiin, taukoihin, yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa, työvuoroihin, lomien ja vapaapäivien ajankohtiin sekä palkattomien virkavapaiden pitämiseen. Lisäksi kyselyillä seurattiin työntekijöiden stressiä ja terveyttä. Rekistereistä selvitettiin sairauspoissaoloja.

(MTV3-STT)