Tuuli haihduttaa, pakkanen jäähdyttää

Meteorologit ovat viime päivinä joutuneet toistamaan vanhaa varoitusta: "Tuuli lisää pakkasen purevuutta."

Kyse on fysiikan ilmiöstä.

– Tuuli kiihdyttää haihtumista, mikä jouduttaa jäähtymistä, selittää fyysikko Timo Suvanto.

Hän myös näyttää asian käytännössä tiedekeskus Heurekan pihassa järjestämässään demonstraatiossa. Kahteen samanlaiseen astiaan kaadetaan yhtä paljon kuumaa vettä. Toinen astioista asetetaan ison tuulettimen eteen, kun toinen saa jäähtyä kaikessa rauhassa. Muutaman minuutin kuluttua vesien lämpötilassa on usean asteen ero.

– Ero johtuu siitä, että tuuletin työnsi lämmintä höyryä pois ja kiihdytti haihtumista, mikä johti jäähtymisen nopeutumiseen, selittää Suvanto.

Tuulen purevuus paljaaseen ihoon pakkasella on hyvin saman kaltainen ilmiö. Tuuli saa pakkasen tuntumaan kylmemmältä kuin pakkasmittarin lukema antaisi olettaa. Lämpömittari on itse kokonaan samanlämpöinen kuin ympäristönsä, joten se ei jäähdy eikä siitä haihdu mitään. Siksi viima ei vaikuta sen lukemiin.

Ihmisen iholla on ohuen ohut kerros ihmisen itsensä lämmittämää ilmaa, joka toimii tehokkaana eristeenä.

-Tuuli puhaltaa pois ihon pinnassa olevan pysyvän, noin millimetrin paksuisen ilmakerroksen. Keho siis jäähtyy viimassa nopeammin, se ei ole pelkkä tuntemus. Itse asiassa aistimamme kylmyyden tai myös kuumuuden tunne ei johdu niinkään kehon lämpötilasta vaan siitä, miten paljon keho luovuttaa tai vastaanottaa lämpöä, havainnollistaa Timo Suvanto.

Kun iho on kuiva, haituminen ei pääse vaikuttamaan ihoon ja sen jäähtymiseen. Hiki tai jäihin pudonneen märkyys jäähdyttävät haihtuessaan kehoa paljon voimakkaammin kuin kovakaan viima kuivaa kehoa.

Kylmä on vaara

Suomalaiset luulevat pärjäävänsä pakkasessa, mutta se ei aivan pidä paikkaansa.

– Tammikuussa Helsingissä ensihoidolla on ollut 19 potilasta, joiden ensisijainen ongelma on ollut liian alas vajonnut ruumiinlämpö, kertoo ensihoitolääkäri Markku Kuisma HYKS Ensihoidosta.

Useimmissa tapauksissa kylmettynyttä voi hoitaa kotikonstein.

– Jos henkilö puhuu ja pystyy liikkumaan, niin häntä voi auttaa kotikonstein. Vasta jos hän ei reagoi mitenkään tai on tajuton ja tyystin ulkopuolisen avun varassa, niin silloin hän yleensä tarvitsee ensihoidon apua, neuvoo ambulanssissa työskentelevä lääkäri Markku Kuisma.

Lääkäri neuvoo auttamaan kylmettyneen lämpimään ja riisumaan mahdollisesti märät vaatteet pois. Jos mitään lämmintä tilaa ei ole lähellä, pitää potilas lämpöeristää mahdollisimman hyvin.

– Tärkeintä on pysäyttää jäähtyminen eli eristää potilas kylmästä maasta. Toista auttaessaan pitää kuitenkin huolehtia, ettei itse joudu samaan tilaan kuin autettavansa, muistuttaa ensihoitolääkäri.

Suomalaisten rakastama sauna voi auttaa myös kylmettynyttä.

– Kuumaan saunaan ei pidä viedä, mutta 40 asteen sauna ja alalauteet ovat kelpo konsteja, sanoo Kuisma.

Hypotermian raja on 35 astetta, ja alle kolmenkymmenen asteen painuessaan sydänpysähdyksen riski kasvaa huimasti.

Tee mitä tehtävissä on

Ambulanssin henkilökunta siirtää potilaan varovasti autoonsa, jonka lämmityslaitteet pannaan täysille. Potilasta lämmitetään erikoisvarusteilla, jotka lähinnä muistuttavat sähköhuopaa. Lisäksi hänet peitellään tavallisella huovalla ja avaruushuovalla.

– Nämä kaikki ovat keinoja, joita kuka tahansa voi soveltaen käyttää itsekin. Kylmettyneen voi ottaa omaan autoon ja laittaa lämmityksen täydelle teholle. Häntä voi peitellä huovilla tai takeilla tai mitä sattuu käsillä olemaan, kertoo Kuisma.

Aina sanotaan, että päästä haihtuu eniten lämpöä.

– Tämä pitää paikkansa, siksi pää on hyvä suojata ensimmäiseksi. Heti sen jälkeen tärkeintä on eristää kylmästä vartalo, raajojen kylmettyminen ei ole niin vaarallista, sanoo Kuisma.