Mainos

Toronto - tutkivaa journalismia

Olipahan aloitus konferenssille. Viisimiehinen rumpubändi herätti jo sinänsä soitollaan, mutta se että kaikilla katsojillakin oli afrikkalaisrumpu teki siitä kokemuksen.

Kyse on kansainvälisestä tutkivan journalismin konferenssista Torontossa. Paikalla on noin 550 toimittajaa 44:stä maasta. Suomalaisia toimittajia täällä on kymmenkunta.

Lisää konferenssista tässä linkissä.

Mutta kokous jatkuu sunnuntaihin. Päivitän blogia Suomen aikaa illalla päivän kiinnostavimmista luennoista.

Torstain agenda painottui terrorismiin ja sen vaikutuksiin toimittajan työssä.

Syyrialaissyntyinen Maher Arar kertoi oman tarinansa (linkki englanninkieliseen tekstiin). Lyhyesti todettuna: Kanadan kansalaisuuden saanut Arar napattiin New Yorkin lentokentällä syksyllä 2002 terrorismiyhteyksistä epäiltyinä. Epäilyt osoittautuivat perusteettomiksi, mutta Arer oli kymmenen kuukautta vangittuna ja kidutettavana Syyriassa ennen kuin hänet vapautettiin syksyllä 2003.

Arar muistutti puheessaan median vastuusta: media voi vastustaa vallan väärinkäyttöä, mutta myös käyttää omaa valtaansa väärin. Arar kritisoi kanadalaisia poliiseja vuodoista, joilla hänet leimattiin terroristeiksi, mutta myös toimittajia, jotka julkaisivat nimettömiin lähteisiin perustuvia lausuntoja.

Ararin mukaan poliisi- ja tiedustelulähteet antoivat toimittajille tarkoitushakuisia ja valheellisia tietoja suojatakseen omaa organisaatiotaan.

Keskustelussa syntyi mielenkiintoinen ajatus siitä, että pitäisikö toimittajan antaa lähdesuoja, joka on voimassa vain silloin kun lähde puhuu totta. Jos käy ilmi, että lähde valehtelee, lähdesuoja katoaa.

Toisella mielenkiintoisella luennolla käsiteltiin sitä, miten terrorismin vastaisia keinoja käytetään myös journalisteja vastaan.

Kanadalainen lakimies Maureen Webb kertoi globaalin seurantajärjestelmän syntyvän ikään kuin keittiön kautta yksittäisillä valtioiden välisillä sopimuksilla, kv. järjestöjen kautta sekä yksittäisten maiden lainsäädäntöä muuttamalla.

Webbin näkemyksen mukaan valtiot pyrkivät tehostamaan kansalaisten tunnistamista mm. biometrisillä tunnisteilla ja dna-rekistereillä sekä samalla keräämään entistä enemmän tietoa.

Hän kertoi tapauksista, joissa esim. Yhdysvaltain viranomaiset ovat hankkineet omien rekisteriensä tueksi kaupallisia rekistereitä. Toki tietoa saadaan perinteisemminkin mm. telekommunikaatiosta, lentomatkoista ja rahaliikenteestä. Webbin mukaan esim. Google-haut rekisteröityvät Yhdysvaltain viranomaisten rekisteihin. Tietojen vaihto eri valtioiden lähellä on laajaa.

Näitä viranomaisten rekistereitä sitten yhdistetään ja seulotaan ns. datamining-menetelmillä. Haussa ei ole niinkään tunnettuja terroristejä, vaan mahdollisia tulevia terroristeja. Webbin käsityksen mukaan viranomaisten ja kansalaisten perinteinen suhde kääntyy ympäri ja kansalaiset ovatkin vastuussa toimistaan viranomaisille, eikä päinvastoin.

Amerikkalainen kirjailija-toimittaja Donovan Webster katsoo, että elektroninen seuranta murtaa käytännössä lähdesuojan. Puhelimiin, sähköposteihin tai mihinkään elektroniseen laitteeseen ei voi luottaa. Webster kertoi äskettäin olleensa juttumatkalla Irakissa ja erehtyneensä soittamaan paikalliselle avustajalleen. Kaksi tuntia sen jälkeen amerikkalaiset joukot olivat tehneet avustajan kotiin etsinnän.

Ongelmahan tässä on se, että jos toimittaja ei voi ottaa yhteyksiä mahdollisiin haastateltaviin sen pelossa että haastateltavat joutuvat suuriin vaikeuksiin, ikävät aiheet pysyvät piilossa.

Muilla päivän luennoilla käsiteltiin järjestäytynytta rikollisuutta ja tiedonhankintaa.

Lisää Suomen aikaa perjantai-iltana.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.