Tutkittua tietoa kuluttajien taloushuolista

Inflaatio on pitkästä aikaa tullut osaksi suomalaisten arkea. Kaikki tuntuu kallistuvan kiihtyvällä vauhdilla. Monen mielestä markat ovat muuttuneet euroiksi useiden tuotteiden ja palveluiden hinnoissa. Kiinnostavaa tietoa suomalaisten taloudellisista huolenaiheista löytyy Nordean hiljattain teettämästä kyselytutkimuksesta.

Noin 60 prosenttia kotitalouksista on huolissaan bensiinin sekä lämmityskustannusten ja sähkön kohoavista hinnoista. Elintarvikkeiden hintojen nousu huolestuttaa lähes joka toista, korkojen nousu ja verotuksen muutokset joka kolmatta kotitaloutta. Noin 20–25 prosenttia on huolissaan sosiaaliturvan muutoksista ja siitä, miten tulot ja säästöt ylipäätään riittävät laskujen maksamiseen.

Suurimmat taloudelliset huolenaiheet

60 % bensiinin hinnan nousu

59 % lämmitys- ja sähkökustannusten nousu

46 % elintarvikkeiden kallistuminen

33 % korkojen nousu

28 % verotuksen muutokset

25 % sosiaaliturvan muutokset

24 % tulot eivät riitä

21 % säästöjä liian vähän

15 % osakemarkkinoiden myllerrykset

Lähde: Nordea

Nuoret huolissaan tulojen riittämisestä, vanhat sosiaaliturvasta

Eri väestöryhmien välillä on selviä ja ymmärrettäviä eroja päähuolenaiheissa:

– Nuorimmat ovat huolestuneita omien tulojensa riittämisestä, kertoo kuluttajaekonomisti Tarja Svarström Nordeasta.

– Toisaalta 30–40-vuotiaat eli he, jotka ovat ostaneet asuntoja, ovat enemmän huolissaan asuntojen hinnoista ja koroista, vanhemmat ikäluokat puolestaan sosiaaliturvasta – eli eläkkeiden riittävyydestä.

Kaikki ovat kuitenkin huolestuneimpia energian, polttoaineiden ja elintarvikkeiden hintojen noususta. Tutkimus osoittaa, että ekonomia ja ekologia alkavat vihdoin lähestyä toisiaan ihmisten mielessä ja ohjata heidän käyttäytymistään. Säästöt ja päästöt ovat nyt viemässä samaan suuntaan. Kasvava energia- ja ympäristötietoisuus näkyy myös siinä, miten suomalaiset aikovat reagoida hintojen ja kustannusten nousuun.

Energia- ja ympäristötietoisuus kasvaa

– Keskeisin säästötoimenpide, mihin ihmiset aikovat ryhtyä, on energiakustannusten leikkaaminen. Asuntojen lämpötilaa lasketaan eikä vettä tuhlailla. Aiotaan myös ostaa halvempia elintarvikkeita. Suuri osa ihmisistä aikoo lisätä säästämistä pahan päivän varalle, Svarström arvioi.

On kuitenkin asioita, joista ei olla valmiita tinkimään:

– Olemme lisänneet viime aikoina kulutusta vapaa-aikaan ja omaan itseen. Elämästä nauttimista arvostetaan. Myös tästä tutkimuksesta käy selvästi ilmi, etteivät ihmiset ole ainakaan vielä valmiita tinkimään esimerkiksi omista tai lasten harrastuksista.

Lisääntynyt mukavuudenhalu näkyy myös suomalaisten halussa ottaa pidempiä asuntolainoja:

– Ihmiset eivät halua kireitä maksuaikatauluja ja maksaa lainaa mahdollisimman pian pois, vaan mieluummin otetaan maksuaikaa viisi vuotta enemmän ja eletään rennommin. Monihan ostaa asunnonostovaiheessa mielellään myös huonekaluja ja laittaa asunnon itsensä näköiseksi, omaksi kodiksi.

Suomen asuntomarkkinat ovat siinä mielessä erittäin terveet, että täällä on hyvin vähän spekulatiivista kysyntää. Ihmiset ostavat asuntoja nimenomaan omiksi kodeikseen. Tämä näkyy siinä, etteivät ihmiset ole juurikaan huolissaan asuntojen hintojen laskusta:

– Jos on aikomus asua uudessa kodissa kymmenen, kaksikymmentä tai kolmekymmentä vuotta, on oikeastaan ihan sama, laskevatko vai nousevatko hinnat sinä aikana. Jokseenkin varmasti ne liikkuvat molempiin suuntiin.

Budjetin laatiminen kannattaa

Tutkimuksen mukaan yllättävän harva suomalainen suunnittelee talouttaan huolella: kaksi kotitaloutta kolmesta ei tee budjettia tuloilleen ja menoilleen. Svarström puistelee päätään:

– Ajatellaan että budjetin teko kuuluu ihmiselle, joka ei kerta kaikkiaan selviä muuten taloudellisesti, vaan hänen on pakko laskea menonsa. Jos kuitenkin on selvä suunnitelma siitä, kuinka paljon pitäisi jäädä kuukausittain säästöön, niin helpommin se myös säästöön jää. Jos taas ajattelee vain säästävänsä pahan päivän varalle, kun sattuu yli jäämään, voi olla ettei sitä sitten jääkään.

Budjetin laatiminen helpottaa myös ennakoimaan sitä, kuinka nykyinen hintojen nousu vaikuttaa omaan talouteen. Silloin on paljon helpompi myös reagoida muutoksiin jo ennalta.

(JKA 11.4.2008)