Tutkimus: Virolaisten merkitys Suomen itsenäisyydelle luultua suurempi

Uuden sotahistorian tutkimuksen mukaan virolaiset taistelijat takasivat osaltaan Suomen itsenäisyyden. Suomessa tähänastinen historiankirjoitus ja sotamuistelmat ovat vaienneet asiasta.

Virolaisten käymillä taisteluilla toisen maailmansodan lopulla on uusimman historiankirjoituksen mukaan ollut merkittävä vaikutus Suomelle.

Viron entinen pääministeri ja historioitsija Mart Laar kertoo tutkimuksessaan, että Narvan edustan taistelut vuonna 1944 takasivat osaltaan Suomen itsenäisyyden. Saksalaisjoukkojen rinnalla taisteluihin osallistui 70 000 virolaista.

Virolaiset päästivät venäläiset maahansa laukaustakaan ampumatta vuonna 1939. Sittemmin saksalaiset miehittivät Viron ja kun neuvostojoukot ryhtyivät keväällä 1944 uudelleen valtaamaan Viroa, kymmenettuhannet virolaiset yhdessä saksalaisten kanssa torjuivat neuvostohyökkäystä Sinimäillä Narvan edustalla.

Sinimäkien taisteluista kirjan kirjoitanut Mart Laar uskoo, että taistelut takasivat osaltaan Suomen itsenäisyyden.

- Jos puna-armeija olisi pystynyt läpimurtoon Sinimäkien tienoilla ja siten valloittamaan Viron jo helmi- tai heinäkuussa 1944, Suomen asema olisi ollut toisenlainen. Suomi olisi hyvin suurella todennäköisyydellä kadottanut itsenäisyytensä, Mart Laar sanoo.

Suomalaisten muistelmissa vaiettu asiasta

Suomessa asiaa tutkinut dosentti Silvo Hietanen on samaa mieltä.

- Laarin kommentit ovat hieman virolaisittain sanottuja, mutta on siinä oma totuutensa, Hietanen sanoo. Hietanen on myös Suomen sotahistoriallisen komission puheenjohtaja.

Hietanen ihmettelee, että suomalaiset johtavat poliitikot tai sotilaat eivät ole maininneet näistä taisteluista muistelmissaan. Virolaissaksalaiset joukot pidättelivät neuvostojoukkojen etenemistä yli puoli vuotta ja takasivat samalla, että paine Suomen irrottautumiseen sodasta ei kasvanut liian suureksi.

- Jos ajatellaan tilannetta, että Itämeri olisi muuttunut jo heinäkuun alusta Neuvostoliiton hallitsemaksi mereksi, niin se olisi johtanut Suomen kaaokseen. Saksan huoltoyhteydet Suomeen olisivat menneet poikki, Hietanen toteaa.

Stalin halusi valloittaa Sinimäet jo helmikuussa 1944, mutta saksalaisten ja virolaisten joukkojen taistelut estivät aikeet aina syksyyn 1944. Rintama ei murtunut itse asiassa koko sodan aikana, vaan kun suomalaiset päättivät suostua rauhaan Neuvostoliiton kanssa, saksalaiset vain poistuivat Sinimäiltä. Silloin myös virolaisten oli lähdettävä.

Taistelijat uskoivat itsenäiseen Viroon

Mart Laarin mukaan ilman virolaisia joukkoja saksalaiset eivät olisi pystyneet vastustamaan puna-armeijan hyökkäystä Narvan rintamalla. Sodan lopulla saksalaiset olivatkin tyytyväisiä virolaisiin sotilaisiin ja virolaisten liikekannallepano aloitettiin tammikuussa 1944.

Tosin Saksassa pidettiin virolaisten suurta määrää eli 70 000 vaarallisen suurena määränä, koska saksalaiset tiesivät virolaisten haluavan Viron tasavallan palauttamista. Tähän saksalaiset eivät olleet valmiitta.

Neuvostoliitto menetti Sinimäkien ja Narvan rintamalla vuonna 1944 yhteensä 170 000 miestä, joista noin 35 000 kuoli. Saksalais-virolaisten joukkojen menetyksen olivat noin 10 000 miestä, joista kuoli kolmasosa.

Mart Laarin mukaan taisteluihin osallistuneet virolaiset uskoivat, että Viron tasavalta olisi ehkä voitu pelastaa.

- Ainakin kymmenettuhannet virolaiset ehtivät paeta länteen, kun joukot viivyttivät puna-armeijan etenemistä Viroon, Laar sanoo.

(MTV3-Pertti Nyberg)

Lue myös:

    Uusimmat