Tutkimus: Videohidastus oikeudessa koventaa rangaistuksia – murhatuomio kolme kertaa useammin

Todistusaineistona käytettävän videon hidastaminen saattaa vääristää oikeuden päätöstä, kertoo tuore yhdysvaltalaistutkimus. Kun tutkimukseen osallistuneet koehenkilöt näkivät videon henkirikoksesta ainoastaan hidastettuna, he päätyivät jakamaan murhatuomioita kolme kertaa tavallista useammin, kertoo BBC.

Tutkijoiden mukaan väkivallantekoja kuvaavan videon toistonopeuden hidastaminen saa katsojat pitämään tekoa harkitumpana kuin silloin, kun video näytetään tavallisella nopeudella.

Kun tappo näytettiin ainoastaan hidastettuna, valamiehistö päätyi tuomitsemaan koetilanteessa "syytetyn" murhasta kolme kertaa tavallista todennäköisemmin.

Tutkimus julkaistiin PNAS-tiedelehdessä, joka on yksi maailman arvostetuimmista tieteellisistä julkaisuista.

Hidastuksissa tiedostamattomia ongelmia

Valtava määrä rikoksia tallentuu nykyään älypuhelinten kameroihin.

Julkisuuteen on noussut viime aikoina enenevissä määrin myös videoita, jotka ovat peräisin poliisien itse mukanaan kantamista action-kameroista.

Tuoreen tutkimuksen tekijät tarkastelivat myös hidastusten käyttöä urheilussa. He huomasivat, että tuomarit käyttäytyvät usein puolueellisemmin, kun heillä on enemmän aikaa harkita päätöksiään. Etenkin silloin, kun he jakavat rangaistuksia. Hidastuksissa vahingotkin saattavat näyttää harkituilta.

Usein videot leviävät etenkin sosiaalisessa mediassa, mutta nauhoitteita on otettu myös todistusaineistoksi oikeusistuimissa ympäri maailmaa.

Joskus niitä esitetään hidastettuna, jotta valamiehet ja tuomarit saisivat paremman käsityksen siitä, mitä rikospaikoilla monesti kaoottisiksikin äityneissä tilanteissa on todella tapahtunut.

Yhdysvaltalaistutkijoiden tuore julkaisu paljastaa, että videoiden näyttämiseen oikeussaleissa saattaa kuitenkin liittyä ongelmia, joita ei ole aiemmin otettu riittävästi huomioon.

Hidastus näyttää harkitummalta

Murhatuomion mahdollisuutta punnittaessa teon suunnitelmallisuus ja tekijän oma harkinta painavat paljon.

Tutkijat toteuttivat useita kokeita selvittääkseen, millainen vaikutus todistusaineistona käytetyn videon hidastamisella on katsojiin.

Ensimmäisessä kokeessa valamiehinä toimivat koehenkilöt katsoivat tallenteen kaupassa tapahtuneesta ryöstön yrityksestä, joka päättyi liikkeen työntekijän tultua ammutuksi.

Video näytettiin koehenkilöille joko tavallisella toistonopeudella tai hidastettuna. Hidastetun videon katsominen nelinkertaisti mahdollisuuden, että koehenkilöt ryhtyivät harkitsemaan tekijän tuomitsemista murhasta.

Tutkijat uskovat, että hidastettu video luo katsojille käsityksen, että tekijällä on todellisuutta enemmän aikaa ajatella ja harkita tekoaan, ja että katsojat uskovat herkemmin, että teon taustalla on selkeä aikomus.

– Hidastus saattaa olla parempi versio todellisuudesta. Joskus se auttaa selvästi käsittämään, miten asiat tapahtuivat, yksi tutkijoista, professori Eugene Caruso Chicagon yliopistosta kertoi BBC:n haastattelussa.

– Samalla huomasimme, että sillä näyttäisi olevan vaikutusta käsitykseemme henkilön mielen liikkeistä. Ei ole ollenkaan niin selvää, että asioiden hidastaminen antaisi meille todenmukaisemman käsityksen siitä, mitä jonkun pään sisällä liikkuu, kun hän toimii.

Todellisella ajalla ei merkitystä

Hidastus vaikuttaa ihmisen käsitykseen tapahtumien kulusta siitä huolimatta, että hän tietää, kuinka paljon aikaa kului todellisuudessa. Videoiden yhteydessä näytetty aikakoodi ei poistanut hidastuksen vaikutusta.

– Se ei todellisuudessa poista (katsojan) omakohtaista tunnetta siitä, että tekijällä oli paljon aikaa. Nuo tunteet ennustavat todella hyvin heidän jakamia tuomioita.

Caruso tahtoi kollegoineen testata myös, mitä tapahtuisi, jos kokeeseen osallistuneille näytettäisiin sekä hidastettu että tavallinen versio videosta.

Valamiehistö, joka näki ainoastaan hidastetun videon tuomitsi tekijän murhasta 3,42 kertaa todennäköisemmin kuin valamiehistö, jolle toistettiin sama video normaalilla nopeudella.

Valamiehet, jotka näkivät sekä hidastetun että normaalilla nopeudella pyörineen videon olivat silti 1,55 kertaa valmiimpia hyväksymään murhatuomion kuin normaalilla nopeudella toistetun videon nähneet.

Kuolemaan tuomittu valitti 

Tutkimuksessa nostettiin esille yhdysvaltalaisen John Lewisin saama murhatuomio. Lewis tuomittiin poliisin kuoltua aseellisen ryöstön yhteydessä Philadelphiassa vuonna 2007.

Tuomion antaneen valamiehistön päätös pohjautui erityisesti yhteen hidastettuun valvontakameravideoon, jonka nähtyään valamiehet vakuuttuivat Lewisin toimineen tilanteessa harkitusti.

Lewis tuomittiin kuolemaan.

Tuomiosta valitettiin, sillä hidastetun videon katsottiin antaneen valamiehistölle väärän käsityksen teon suunnitelmallisuudesta.

Tuomarit kuitenkin hylkäsivät valituksen, sillä heidän mukaansa valamiehet näkivät hidastuksen lisäksi normaalilla nopeudella toistetun tallenteen tapahtumista. Videoihin oli myös liitetty ajan kulua kuvaava kello.

Lewisin kuolemantuomio pysyi voimassa.

Lue myös:

    Uusimmat