Tutkimus: Uimahallien ilmanlaadussa runsaasti puuteita

Tutkijat selvittivät yli tuhannen uimarin oireilua Helsingin Pirkkolan, Porvoon, Imatran ja Ulvilan halleissa sekä Helsingin Mäkelänrinteen uintikeskuksessa.

Uimahallien ilmanlaadussa on runsaasti puutteita, ilmenee Kuopion yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan lähes puolella kilpauimareista ja viidesosalla harrasteuimareista ilmenee hengitysoireita. Ne johtuvat ilmaan haihtuvista hiilivedyistä ja allasveden etikkahappopitoisuudesta.

Tutkimusta johtanut professori Taisto Raunemaa Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitokselta sanoo, että muun muassa hallien ilmansaantia pitäisi tehostaa. Hänen mukaansa kunnat ovat pyrkineet halpaan rakentamiseen, mikä kostautuu korjaustarpeena ja tuo runsaasti kustannuksia. Hän sanoo, että Suomessa on kymmeniä vanhoja uimahalleja, joiden ilmanlaatua pitäisi parantaa.

Tutkijat selvittivät yli tuhannen uimarin oireilua Helsingin Pirkkolan, Porvoon, Imatran ja Ulvilan halleissa sekä Helsingin Mäkelänrinteen uintikeskuksessa. Mäkelänrinteessä tulokset olivat parhaat. Mäkelänrinnettä lukuun ottamatta halleissa on toteutettu peruskorjaus, ja mittaukset ja oirekyselyt tehtiin sekä ennen että jälkeen korjauksen. Peruskorjauksen jälkeen hengitysoireet vähenivät, mutta eivät kokonaan. Kilpa-uimareita tutkittavien joukossa oli puolensataa.

Peruskorjaukset auttavat

Kaikissa halleissa oireet lisääntyivät uintiajan ja uidun metrimäärän kasvaessa. Peruskorjauksen jälkeen käyttäjien tyytyväisyys hallioloihin kasvoi. Kun ennen korjausta vain puolet piti uimahallin ilman ja veden laatua hyvänä, oli kolme neljästä tyytyväinen korjauksen jälkeen.

Tutkimuksen mukaan epäpuhtauksien esiintyminen on yhteydessä korkeaan hallilämpötilaan ja pieneen ilmanvirtaukseen. Kaikissa halleissa oli puutteita ilmanvirtauksessa altaalle. Kun uimari ottaa hengitysilmaa altaan pinnalta, epäpuhtaudet ja klooriyhdisteet joutuvat keuhkoihin.

Suositusten mukaan hallissa pitää olla alipaine ja veden on oltava 2-3 astetta ilmaa kylmempää. Suositukset toteutuivat vain osassa tutkituista halleista.

Tutkijat suosittavat, että hallien ilman lämpötila pidetään 24-28 asteessa ja kosteus 50-70 prosentissa. Ilmansaantia olisi tehostettava lisäämällä ilman virtausnopeuksia ja erillistä raittiin ilman tuontia suoraan altaalle.

Hallien kestoikää voitaisiin lisätä sillä, että niissä ryhdytään jatkuvasti valvomaan alipaineisuuden toteumista. Lisäksi allasveden kloorauksen sivutuotteita ja niiden merkitystä oireiluun tulisi tutkia tarkemmin.

Tutkimuksen toteuttivat Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitos ja Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitos.

"Kilpauimareille kemikaaleista riesaa"

Uimaliiton valmennusjohtaja Petteri Laine ei ylläty uuden uimahallien ilmanlaatua moittivan tutkimuksen tuloksesta. Kilpauinnin parissa työskentelevät ovat tienneet jo pitkään, että uimahallin vedestä haihtuvista kemikaaleista on paljon riesaa.

- Tutkimusta on tehty asiasta paljon. Laajan tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia kilpauimareista kärsii astmasta tai astmankaltaisista oireista uransa aikana. Kilpauran jälkeen uimarien oireet yleensä häviävät parissa vuodessa.

Laineen mukaan oireet johtuvat veden pinnasta haihtuvista kemikaaleista. Siten niiden vähentäminen auttaa uimareiden tilannetta. Toisaalta myös hygienia on otettava huomioon. Laine kertoo, että esimerkiksi Espanjan uintimaajoukkue vuokraa usein altaan kokonaan omaan käyttöönsä, jolloin veteen lisättävien kemikaalien määrää voi laskea.

Tutkimuksessa mukana olleen Helsingin Pirkkolan uimahallin laitospäällikkö Maunu Pesola kertoo, että uimahallin henkilökunta ei ole havainnut ilmanlaadun olevan huono.

- Ilmanlaatu voi tosin olla vedenpinnan tasolla erilainen kuin ylempänä, jossa henkilökunta työskentelee. Uima-altaassamme on parikymmensenttiset pystysuorat reunat, joten voi olla, ettei ilma pääse vaihtumaan altaan pinnan tasolla kovin hyvin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat