Tutkimus: Suomalaisten tiedustelu oli tehokasta jo talvisodassa

Suomalaisten tiedustelu- ja vakoilutoiminta oli talvisodassa selvästi laajempaa ja tehokkaampaa kuin aiemmin on tiedetty. Tuoreen tutkimuksen mukaan monipuolinen suomalaistiedustelu onnistui hankkimaan talvisodan aikana runsaasti elintärkeitä tietoja sodanjohdon käyttöön. Uusin tutkimus perustuu paljolti veteraanien antamiin tietoihin.

96-vuotias Onni Määttänen on vanhin elossa oleva Mannerheim-ristin ritari. Hän suoritti tiedustelu- ja partiointitehtäviä jatkosodassa. Samoin teki Urho Nissinen. Tuore kirja perustuu heidän ja muiden osasto Kuisman veteraanien omiin arkistotietoihin ja haastatteluihin.

- He tiesivät, että hengenmeno on lähellä, sillä lähes itsemurhatehtäviin verrattavia nämä tehtävät olivat, tutkija Matti Kosonen Joensuun yliopistosta kertoo.

- En minä varsinkaan osannut aavistaa minkälainen tehtävä se on, minä vain lupauduin. Minä aloitin ja olin loppuun asti. Minulla on kaikkein eniten partioita meidän porukassamme. Yli puoli vuotta minä olen ollut Venäjän puolella, Mannerheim-ristin ritari numero 119 Onni Määttänen kertoo.

Toisin kuin on luultu suomalaisilla oli kaukopartiointia jo talvisodassa. Partiot hankkivat itse tietoja, soluttautuivat ja värväsivät apulaisia. Veteraani muistaa miten salamyhkäisesti häneltäkin kyseltiin vihollisen liikkeistä.

- Korpraali Määttänen, minne päin ne serkut olivat matkalla. Kaikkea tuollaista piti arvata, Määttänen muistelee.

Suomalaisten tiedustelu ja vakoilu alkoi talvisodassa lähes nollasta, mutta tuloksia tuli pian.

- Tieto mikä saatiin puna-armeijasta oli huomattavasti tarkempaa ja huomattavasti ajan tasalla olevampaa mitä on luultu. Jos olisi ollut vielä radiot näillä partioilla käytössä, ne olisivat tehneet todella ihmeitä, tutkija Matti Kosonen kertoo.

(MTV3)

(Yhdeksän uutiset 15.03.2003).