Tutkimus: Suomalaiset samaistuvat kotimaahan ja kotikaupunkiin, eivät maakuntaan

Suomalaiset samaistuvat eniten kotimaahan, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuksesta.

Tutkimuksessa mitattiin, miten vahvaa yhteenkuuluvuutta suomalaiset kokevat erilaisiin alueisiin. Toiseksi eniten suomalaiset samaistuvat omaan kotikuntaan tai kaupunkiin. Kolmanneksi merkittävin samaistumisen kohde on Eurooppa.

Sen sijaan samaistuminen omaan maakuntaan ei ole vahvaa. Vain noin viidennes vastaajista samaistuu kotimaakuntaan erittäin tai melko voimakkaasti.

Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamiehen Antti Mykkäsen mukaan Suomen sijoittuminen kärkeen on selvä, koska maalla on vahva historia ja identiteetti. 

– Esimerkiksi äidinkielellisyys ja isänmaallisuus ovat kaikilla selkäytimessä. 

Kuntien sijoittuminen korkealle kertoo Mykkäsen mukaan kuntien historiallisesti vahvasta, itsenäisestä sekä ihmisiä lähellä olevasta asemasta.

– Kunta on se, jonka kautta ihmiset kokevat saavansa suuren osan esimerkiksi sivistys- ja hyvinvointipalveluista. 

Maakunnat jääneet varjoon  

Mykkänen arvelee, että yhteenkuuluvuuden tunne maantieteellisen Euroopan kanssa on myös suomalaiselle luonnollinen asia.

– Siinä ei tule niin vahvaa arvoväritystä, kuin jos olisi kysytty esimerkiksi Euroopan unionista, jolla on poliittinen ulottuvuus. 

Maakunnat ovat tähän saakka jääneet varjoon, vahvasti valtion ja kuntien käsiin keskittyneen hallinnon vuoksi. Kaksiportainen malli ei ole suosinut maakunnallisen identiteetin muodostumista.

– Maakuntatasolla toimii esimerkiksi pelastuslaitos tai sairaanhoitopiiri, mutta niitä ei mielletä yhdeksi maakunnalliseksi kokonaisuudeksi vaan erillisiksi toimijoiksi. 

 TNS Gallup haastatteli tutkimusta varten maaliskuussa hieman yli tuhatta 18–75 -vuotiasta Manner-Suomessa asuvaa.

Orpo: Suomi on turvallinen maa 7:33

Lue myös:

    Uusimmat