Tutkimus: Suomalainen rikollisuus väkivaltaista

Euroopan kriminaalipoliittisen instituutin (HEUNI) tutkimukset kertovat, että Suomi on keskimääräistä väkivaltaisempi EU-maa. Tutkimusten kaikki neljä väkivaltaa kuvaavaa mittaria sijoittavat Suomen selvästi EU-keskiarvoa korkeammalle. Vakavaa väkivaltaa kuvaava mittari antaa Suomelle 58 pistettä, kun EU-maiden keskiarvo on 40 pistettä. Vakavaa väkivaltaa mitataan henkirikosten, pahoinpitelyjen ja ryöstöjen määrällä. Mitä suurempi luku, sitä enemmän on mittarin kuvaamaa rikollisuutta.

YK:n yhteydessä toimiva instituutti on vertaillut 50:ttä Euroopan maata, Pohjois-Amerikkaa ja Kanadaa vuosina 1990-1994. Toinen nyt julkistetuista raporteista vertailee rikollisuuden kehitystä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä näissä maissa. Toinen tarkastelee rikollisuuden kehitystä kussakin maassa erikseen. Nyt julkistetut tutkimusraportit pohjautuvat pääasiassa YK:n kyselytutkimukseen, kansainväliseen rikosuhritutkimukseen ja Interpolin henkirikostietoihin. Tiedot on analysoinut kansainvälinen asiantuntijaryhmä.

Suomessa paljon ampuma-aseita

Kansainvälisen vertailun mukaan Suomessakin on poikkeuksellisen paljon ampuma-aseita. YK:n tutkimuksen vuodelta 1997 mukaan Suomessa on 411,2 asetta tuhatta asukasta kohti. Saman tutkimuksen mukaan puolella maamme kotitalouksista on ainakin yksi ampuma-ase. Tutkijat arvelevat, että kyse on pääasiassa metsästysaseista, sillä metsästys on varsin yleinen harrastus etenkin maaseudulla.

Nuoret miehet ovat yliedustettuina niin rikosten tekijöinä kuin uhreina. Suuressa vaarassa ovat varsinkin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat miehet, joita yhteiskunta ei ole kyennyt sopeuttamaan. Suomessa nuoret rikoksentekijät ja ensikertalaiset voivat entistä useammin suorittaa ehdottoman rangaistuksensa yhdyskuntapalveluna. Vuonna 1994 näin teki 1442 ehdottomaan rangaistukseen tuomittua. Suomen vankeusrangaistukset ovat vertailevan tutkimuksen mukaan sekä harvinaisia että lyhyitä. Vankilaan joutuvat pääasiassa vakavat rikoksentekijät ja rikoksenuusijat. Suomen vankien määrä on selvästi EU:n jäsenmaiden keskiarvoa alhaisempi.

Suomen oikeusjärjestelmän puolesta puhuu myös sen lahjomattomuus. Suomi on tutkimuksessa kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa. Rikollisuuden kehitystä vertailevan raportin ovat toimittaneet Kristiina Kangaspunta, Matti Joutsen ja Natalia Ollus. Rikollisuuden kehitystä eri maissa tarkastelevan raportin ovat toimittaneet Kangaspunta, Joutsen, Ollus ja Sami Nevala.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat