Tutkimus: Säästöpankkifuusiot hätiköityjä

1990-luvun säästöpankkifuusiot olivat tuoreen tutkimuksen mukaan hätiköityjä. -Monet suurempien säästöpankkien nielemät pienet pankit olisivat pärjänneet omilla jaloillaan, sanoo valtiotieteiden lisensiaatti Anders Kjellman huomenna Åbo Akademissa tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Kjellman on etsinyt menestyksekkäiden yritysten ja organisaatioiden takaa löytyviä tekijöitä. Selvittääkseen tilannetta hän tarkasteli lähemmin myös säästöpankkien alasajoa.
-Vuoden 1990 alussa säästöpankkiryhmittymä oli 174 pankin voimin suurin pankkiryhmä Suomessa. Ainoastaan 40 näistä jäi henkiin ja ne toimivat hyvin vielä tänäänkin.

-Menestyminen vaati neljää asiaa: johdon oli oltava hyvä ja pätevä, henkilökunnan tuli viihtyä työssään, rahoituksen oli oltava kunnossa ja muutosten piti tapahtua hallitusti.

Tutkijan mielestä monissa yrityksissä ja pankeissa saneerattiin lamavuosina aivan liian kovalla kädellä.
-Uskottiin, että ihmisiä pois potkimalla saadaan kustannukset alas. Tässä tilanteessa syntyi työpaikalle usein huono ilmapiiri, jolloin lähti myös sellaista yrityksen parastakin henkilökuntaa, joka sai työpaikan muualta.

Kjellman myöntää, että joissakin suurissa pankeissa peli olisi kaikissa tapauksissa menetetty, mutta hyvin monet pienemmät pankit toimisivat edelleenkin hyvin, jos niitä ei olisi fuusioitu. Tutkijan mielestä säästöpankkien kohtaloista voidaan saada hyviä opetuksia tulevaisuuttakin varten.

-Pieni pankki pärjää, koska se tuntee hyvin asiakkaansa. Lisäksi johdon on pystyttävä motivoimaan henkilökuntansa iloiseen työntekoon. Suuretkin pankit voivat menestyä, jos niiden henkilökunta tuntee viihtyvänsä töidensä parissa, uskoo väittelijä.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat