Tutkimus: Saamelaiset ovat koko ajan alttiimpia ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille – lämpenevä ilmasto lisää myös kuolleisuutta

Video: saamen kielen uhanalaistumisen takia saamelaislasten kielitaito rapistuu.

Oulun yliopiston tiedotteen mukaan saamen kielen uhanalaistuminen, yhteiskunnallinen kehitys, teollistuminen, muutokset elintavoissa sekä poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta ovat tehneet saamelaiset yhä alttiimmiksi ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille.

Oulun ja Lapin yliopistojen yhteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisten terveyteen, hyvinvointiin ja kulttuuriin. Tutkimuksen aineistona olivat vertaisarvioidut julkaisut saamelaisista sekä kulttuuriantropologiset kenttätyöt Suomen saamelaisten kotiseudulla.

Professori Jouni Jaakkolan mukaan saamelaiset ovat erityisen herkkä väestöryhmä ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille kahdesta toisiaan voimistavasta syystä.

–  Ilmastonmuutos on voimakkainta arktisella alueella, ja perinteistä elinkeinoa, poronhoitoa, harjoittavat saamelaiset elävät läheisessä vuorovaikutuksessa nopeasti muuttuvan luonnon kanssa, hän sanoo tiedotteessa.

Jaakkolan mukaan tutkimus tuo esiin tärkeän eettisen ongelman: vähiten ilmastonmuutoksesta vastuussa oleva, luonnon kanssa sopusoinnussa elävä väestö joutuu mahdollisesti kärsimään eniten ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista.

Lämpenevä ilmasto aiheuttaa monia vaaroja

Ilmastonmuutos näkyy saamelaisten arjessa monin eri tavoin.

–  Lämpenevä ilmasto muuttaa kasvillisuusolosuhteita ja uhkaa poron hyvinvointia ja ravinnonsaantia. Muuttuneet olosuhteet lisäävät vakavien moottorikelkka- ja mönkijäonnettomuuksien riskiä, tiedotteessa kuvataan.

Lisäksi lämpenevä ilmasto lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin sekä astman ja allergioiden esiintyvyyttä. Uusia eläinperäisiä tauteja siirtyy yhä pohjoisemmaksi.