Pöpö- ja loispelolla yhteys konservatiiviseen poliittiseen ajatteluun

Konservatiivisemmat ihmiset osoittavat liberaaleja ihmisiä enemmän vastenmielisyyttä sellaisiin asioihin, jotka altistavat mahdollisesti taudeille ja loisille. Ilmiö havaittiin kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa oli mukana evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala Turun yliopistosta.

Ryhmä testasi kahta loisten välttämiseen sekä poliittisen kannan yhteyteen liittyvää olettamaa 30 eri maassa ja yli 11 500 ihmisellä. Toinen liittyi normien noudattamiseen, toinen muukalaisten varomiseen.

– Maiden välisessä vertailussa ilmeni, että maissa, joissa todennäköisyys lois- ja tartuntatauteihin on suurempi, ihmiset noudattivat voimakkaammin perinteisiä normeja. Sen sijaan muukalaisvastaisuus ei ollut yhteydessä lois- ja tartuntatautien yleisyyteen, Rantala kertoo.

Sairauspelko tekee sulkeutuneemmaksi

Tutkimuksen taustalla on havainto, että ne maat, joissa on suurempi riski sairastua tauteihin ja loisiin, ovat kulttuurisella tasolla autoritäärisempiä, uskonnollisempia, yhteisöllisempiä, ja vähemmän avoimia uusille ideoille.

– Kun tutkimme asiaa yksilötasolla, havaitsimme, että loisten ja tautien pelko oli yhteydessä voimakkaampaan perinteisten normien noudattamiseen, mutta ei muukalaisvastaisuuteen, Rantala sanoo.

Tutkijoiden käyttämä ”Perinteisten normien noudattamishypoteesi” perustui oletukseen, että jotkut paikalliset säännöt ja rituaalit kehittyivät kulttuurisesti vähentääkseen paikallisten taudinaiheuttajien uhkia.

– Tämä hypoteesi ennustaa, että poikkeamat perinteisistä normeista lisäävät ihmisten infektioriskiä, joten ne yksilöt, jotka eniten välttelevät taudinaiheuttajia suosivat poliittisia aatteita, jotka kannustavat noudattamaan perinteisiä arvoja, Rantala kertoo.

Tällaisia sääntöjä ovat esimerkiksi se, miten elintarvikkeet valmistetaan ja varastoidaan, minkä eläimen lihaa saa syödä tai kummalla kädellä syödään ruokaa.

– Muukalaisten välttämishypoteesi puolestaan perustuu oletukseen, että ihmiset ovat sopeutuneet vastustamaan tauteja ja loisia, jotka ovat olleet heidän ympäristössään yleisiä ja ovat siksi alttiimpia muualta tuleville taudeille ja loisille, Rantala sanoo.

Muukalaisten välttämishypoteesi ennustaa, että muukalaiset voivat tuoda tullessaan tartuntatauteja, joihin paikallisilla ei ole puolustuskykyä. Näin muukalaisten kanssa tekemisissä olo olisi tartuntariski. Tämä olettamus osoittautui kuitenkin tutkimuksessa vääräksi. Muukalaisia ei siis vältellä ainakaan tautien pelossa.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America -julkaisussa.