Tutkimus: Levämatot luultua suurempi uhka maataloudelle

Maatalouden ja kalanviljelyn ravintoainepäästöistä syntyvät levämatot saaristossa ovat suurempia kuin on tiedetty. Åbo Akademissa tänään tarkastetun väitöskirjatutkimuksen mukaan leväsaasteet uhkaavat jo koko saaristoalueen ekologista järjestelmää.

-Merenpinnalla nähdään vain pieni osa levästä. Suurin osa on useiden metrien syvyydessä, sanoo tutkimuksen tehnyt filosofian maisteri Alf Norkko.
Norkko on tutkinut, kuinka ajelehtivat levämatot vaikuttavat merenpohjan elämään. Tulosten mukaan levä uhkaa koko ravintoketjua, koska se tukehduttaa merenpohjasta kalojen ravintonaan käyttämät organismit.

Matalien rannikkovesien lannoitus on tutkimuksen mukaan suurin alueen ekosysteemiä uhkaava vaara. Ravinteet rehevöittävät ensin vuoden ikäiset siimalevät, joita normaalisti kasvaa pitkin rantoja. Kun levät kuolevat, ne ajelehtivat ja kasautuvat merenpohjaan.

Ongelmana on Norkon mukaan se, että on vaikea tarkistaa kuinka paljon levää on, ja kuinka suurella alueella. Norkko teki omat tutkimuksensa Ahvenanmaalla, mutta aiempien tutkimusten pohjalta voi epäillä, että levämattoja on koko Suomen rannikon alueella aina ulkosaaristoa myöten.

Levät vaativat kasautuakseen matalaa ja tasaista merenpohjaa. Norkon mukaan haitallisten ravinteiden tuottajat tiedetään, ja on kysymys vain poliittisesta tahdosta, halutaanko saasteongelmaan puuttua.

Norkon tutkimus The Role of Drifting Macroalgal Mats in Structuring Coastal Zoobenthos on osa laajempaa, dosentti Erik Bonsdorfin vetämää projektia, jossa selvitetään meren ekosysteemin elämää.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat