Tutkimus: Leipäjonoihin saapuvat apua todella tarvitsevat

Ruokapankkien asiakaskunnassa on runsaasti ihmisiä, joiden huono-osaisuus on kestänyt pitkään ja jotka tarvitsevat ilmaista ruokaa selvitäkseen.

Kuopiossa tehty kyselytutkimus paljastaa, että suurelle osalle leipäjonojen asiakkaista ei jää lainkaan käyttöönsä tuloja pakollisten menojen jälkeen. Kyselyyn vastasi yli 300 ruokapankkien asiakasta.

Itä-Suomen yliopiston johtama tutkimushanke laajenee vähitellen eri puolille maata. Samanlaisia kyselytutkimuksia tehdään tänä vuonna ainakin Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Jyväskylässä, Porissa ja Turussa.

Kuopiossa leipäjonojen tyypillinen asiakas on ikääntynyt, yksin vuokralla asuva pienituloinen työtön tai eläkeläinen. Joukossa on paljon ihmisiä, joiden työurat katkesivat 1990-luvun lamaan. Lapsiperheitä ja opiskelijoita asiakkaina on vähän.

-Yksinään asuva ei enää nykyisillä vuokramarkkinoilla pärjää, jos taustalla on rikkonainen työura, käytettävissä pieni eläke, pieni työmarkkinatuki tai toimeentulotuki. Ratkaisuksi jää silloin ruokajono, kertoo professori Juho Saari.

Yllättäen monet ihmiset kertovat sopeutuneensa hyvin elämäntilanteeseensa. Ruokapankkien toimintaan ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Suurin osa ei koe pankkiasiointiaan häpeälliseksi.

-Tärkeää on sen sijaan toisten ihmisten tapaaminen. Se on omalla tavallaan yhteisöllisyyttä ja jossakin määrin myös solidaarisuutta luova tilanne.

Ruokapankit jatkavat suhdanteista välittämättä

Ruokapankit ovat toimineet Suomessa vuodesta 1995 riippumatta talouden suhdanteista. Ilmiöön on totuttu, vaikka harva pitää ilmaisen ruoka-avun jakamista oikeana tapana hoitaa köyhyyttä. Ärhäkkää keskustelua näyttää syntyvän vain siitä, että leipäjonojen koetaan aiheuttavan epäjärjestystä.

Tutkija ei näy toiminnalle loppua, päinvastoin.

-Nämä ovat tavallaan Pandoran lippaita, joita on vaikea enää avaamisen jälkeen sulkea. Ilmeinen tarve ruoka-avulle on. Kuopiosta alkanut tutkimus tuo kaivattua tietoa, kertoo tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Kuopion tutkimuksessa on selvitetty kaikkein huono-osaisimpien hyvinvointia, palvelujen käyttöä ja tulonsiirtoja. Samalla on kartoitettu heidän taustojaan, elämäntilannettaan ja mielipiteitään.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat