Tutkimus: Itämeren kalasta aivohalvaus?

Asiasta kertoo ruotsalainen yleisradioyhtiö SVT.

Tutkimuksen mukaan ympäristömyrkky PCB:n ja kielletyn torjunta-aineen DDT:n suuret pitoisuudet elimistössä kaksinkertaistavat aivohalvausriskin. Tutkimukseen osallistui usean vuoden aikana lähes tuhat ihmistä.

Sekä PCB että DDT ovat kiellettyjä sekä Ruotsissa että Suomessa, mutta ne varastoituvat edelleen ihmisten elimistöön erityisesti rasvaisten Itämeren kalojen syömisestä.

"Tutkimus on mielenkiintoinen"

Tutkija Riikka Airaksinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) pitää nyt julkaistua tutkimusta mielenkiintoisena.

– Se on todennäköisesti ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa, että altistuminen ympäristömyrkyille voi lisätä aivohalvauksen riskiä, vaikka altistumistaso olisi kohtuullisen matala. Kuten tutkijat itsekin sanovat, niin tutkimuksessa on kuitenkin tiettyjä rajoitteita, ja aihetta tulee tutkia tarkemmin.

Kalansyömistä ei kuitenkaan kannata lopettaa, sanoo Airaksinen.

– Tämänhetkinen tutkimustieto viittaa siihen, että kalan terveyshyödyt peittoavat mahdolliset haitat. Noudattamalla suomalaisia kalansyöntisuosituksia voi välttää altistumista samalla varmistaen hyödyllisten ravintoaineiden, kuten omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin saannin.

– THL ja muut suomalaiset asiantuntijalaitokset seuraavat tilannetta ja muuttavat syöntisuosituksia, jos maailmalla julkaistava tutkimustieto antaa siihen aihetta.

Nyt uutisoidun aivohalvausriskin lisäksi kaloihin kertyvien ympäristömyrkyt saattavat olla yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen.

– Lisäksi jotkut ympäristömyrkyt saattavat olla niin sanottuja hormonihäirikköjä, eli ne häiritsevät elimistön hormonitoimintaa. Joidenkin ympäristömyrkkyjen epäillään aiheuttavan kehityshäiriöitä, kertaa Airaksinen.

Toisten kalojen suhteen oltava varovaisempi kuin toisten

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan kala on suositeltavaa ravintoa kahdesti viikossa, ja sen käyttöä tulisi lisätä suomalaiskodeissa. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä n-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Kalan hyödyllisten rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautiriskiä.

Haitallisten aineiden välttämiseksi Itämerestä pyydettyä isoa silakkaa, perkaamattomana yli 17 cm mittaista, lohta tai taimenta voi syödä 1-2 kertaa kuussa.

Airaksisen mukaan toisten kalojen suhteen on oltava varovaisempi kuin toisten.

– Dioksiineille ja PCB-yhdisteille voi altistua erityisesti syömällä Itämeren lohta, taimenta ja silakkaa, kun taas metyylielohopealle voi altistua syömällä sisävesien petokaloja kuten haukea. Tämän vuoksi altistumista voi välttää parhaiten syömällä eri kalalajeja vaihtelevasti.

Kala on merkittävin myrkkylähde

Kalansyöntisuosituksissa ei ole tapahtunut viime vuosina muutoksia, vaikka Itämeren kalan seurantatutkimusten mukaan myrkkypitoisuudet ovat osassa kalalajeja pienentyneet.

– Seurantatutkimusten mukaan haitta-aineiden määrä silakassa ja lohessa on pienentynyt, mutta syöntirajoituksia ei ole vielä voitu keventää.

Kalojen lisäksi ympäristömyrkkyjä kannattaa vahtia lähinnä ulkomaisissa hedelmissä ja vihanneksissa. Niiden peseminen tai kuoriminen on hyvästä, Airaksinen muistuttaa.

– Kala, erityisesti Itämeren kala, on merkittävin ympäristömyrkkyjen lähde suomalaisille. Kotimaiset maito- ja lihatuotteet ovat varsin puhtaita, ja niiden kautta tapahtuva altistuminen on vähäistä.

SVT: PCB ger högre strokerisk

Linkki alkuperäiseen tutkimukseen