Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan huonot lähtökohdat eivät ole este elämässä menestymiseen.
Sosiaalisten taitojen vahvistaminen jo lapsuusiässä vähentäisi selvästi riskiä epäonnistua työelämässä ja elämänhallinnassa. Ongelmia voidaan ehkäistä ennakolta, jos nuori saa tukea tunteiden hallintaan tai rohkaisua passiivisuuteen.
Huonot lähtökohdat eivät silti väistämättä johda epäonnistumiseen, sillä ongelmanuoren on mahdollista oppia ja kehittää suojaavia tekijöitä.
Huono koulumenestys ei sulje pois mahdollisuutta koulutustason kohottamiseen aikuisena. Perheen heikko taloudellinen asema ei myöskään sellaisenaan ole aiheuttanut ongelmien kierrettä, jos taustalla on sosiaalista pääomaa. Sitä voitaisiin vielä tukea esimerkiksi ohjatulla harrastustoiminnalla koulussa.
Havainnot ovat peräisin Jyväskylän yliopistossa valmistuneesta tutkimuksesta, jossa on selvitetty lähes 300:n vuonna 1959 syntyneen henkilön elämänvaiheita yli 30 vuoden ajan.
Työturvallisuuskeskuksen julkaisemassa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusraportissa keskityttiin nyt etenkin työelämän ja terveyden kehitykseen. Vaikka työttömyyden ja työuupumuksen kaltaisten ongelmien on usein todettu olevan merkittäviä, tulokset antavat melko rohkaisevan kuvan suomalaisten selviämisestä työelämässä.
Yhdeksän kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta oli tyytyväisiä ammatinvalintaansa. Vaikka työstressiä sanoi kokeneensa 59 prosenttia vastanneista, vakavaa uupumusta ilmoitti kärsivänsä vain kuusi prosentia.
58 prosenttia sanoin tuntevansa ammattiylpeyttä ja itsekunnioitusta. Vain 12 prosenttia piti työtään välttämättömänä pahana.
Työuran epävakaus ja pitkäaikaistyöttömyys olivat silti riski terveydelle. Epävarmuus aiheuttaa mm. stressiä ja alkoholiongelmia.
Perhe ei ole aina rasite
Tutkimusprojektia johtavan psykologian professori Lea Pulkkisen mukaan uusi ilmiö on se, että lapsia hankitaan entistä vanhempina. Kyselyhetkellä 42-vuotiaat tekivät aktiivisimman työuransa samaa aikaan kun kotona oli pieniä lapsia.
Ongelmaa pahentaa Pulkkisen mukaan se, että Suomessa 4-7-vuotiaiden lasten vanhemmat eivät saa Kelan tukea lyhennettyyn työpäivään.
Esimerkiksi perheen ja työelämän yhteensovittaminen ei silti aina ole ongelma, sillä perhe voi olla myös tärkeä voimavara työssä. Uusien tulosten mukaan myönteiset kokemukset työn ja perheen välillä olivat selvästi yleisempiä kuin kielteiset kokemukset.
Tutkimuksessa on seurattu henkilöiden kehityspolkuja 8-vuotiaasta lähtien. Tietoa on kerätty muun muassa sosiaalisesta käyttäytymisestä ja persoonallisuudesta, koulumenestyksestä, koulutuksesta, perheestä, työstä ja työttömyydestä.
(MTV3-STT)