Tutkimus: Eduskunnan menokuri ei ole ollut tiukka

Eduskunnan menokuri ei ole ollut erityisen tiukka. Tuoreen tutkimuksen mukaan menojen kasvusta iso osa menee eduskunnan kanslian tiliin. Tähän sisältyvät mm. matkakulut ja edustajien avustajien palkat.

Taloustieteen professori Matti Viren ja valtiotieteen opiskelija Jouni Jokinen Turun yliopistosta selvittivät eduskunnan menoja 1945-2001. Selvityksen mukaan eduskunnan menot ovat reaalisesti 20-kertaistuneet tuona aikana.

Valtion taloudessa on tutkijoiden mukaan vaikea noudattaa tiukkaa menokuria, jos eduskunnalla on erilaiset kustannusnormit. Eduskunnan menoissa suurin viime vuosina kasvanut menoerä on eduskunnan kanslia, johon matkakulut ja edustajien avustajien palkat sisältyvät. Toki myös eduskunnan oman byrokratian kasvu on lisännyt menoja. Kansanedustajien palkat eivät ennen tätä vuotta ole silmiinpistävästi kasvaneet.

-Pelkät palkat edustavat kuitenkin vain murto-osaa kansanedustajien kokonaiskustannuksista, jotka nykyisellään nousevat lähes miljoonaan markkaan edustajaa kohti, tutkimuksessa todetaan.

Menoja ovat kasvattaneet erityisesti matkakustannukset ja kulukorvaukset verosubventioineen. Kustannusten kasvu on ollut selvästi nopeampaa kuin hintojen nousu, ja nopeampaa kuin yleisen ansiotasoindeksin nousu.

-Siksi palkkojen jälkeenjääneisyyskeskusteluun pitää suhtautua tietyin varauksin, tutkijat kirjoittavat.

Eduskunnan palkkaratkaisut eivät tutkijoiden mukaan sinänsä maata kaada, mutta heidän mukaansa niihin liittyvät esimerkkivaikutukset voivat osoittautua kalliiksi, jos muuallakin yhteiskunnassa aletaan noudattaa samoja standardeja kuin eduskunnassa.

Palkoilla ja väestömäärillä ei yhteyttä

Tutkimuksessa on verrattu kansanedustajien palkkoja kansanedustajakohtaisiin väestömääriin.

-Voisi kuvitella, että palkkiot noudattavat jotain säännönmukaisuutta asukasmäärän suhteen, ehkä hieman samalla tavalla kuin toimitusjohtajien palkkiot riippuvat yrityksen koosta, tutkijat perustelevat.

Selvityksen mukaan kansanedustajien palkoilla ja asukasmäärillä ei ole yhteyttä.

Tutkijat ottavat kantaa myös kansanedustajien palkkavaateiden yhteydessä esitettyihin näkemyksiin siitä, että suomalaisedustajien palkat ovat jääneet jälkeen eurooppalaisista.

-Jos palkkauksessa pitää noudattaa periaatetta "sama palkka kaikissa maissa", ollaan työmarkkinoilla todella mielenkiintoisessa tilanteessa ja mekaanisesti sovellettuna se johtaisi lähes kaoottiseen tilanteeseen työmarkkinoilla.

(MTV3-STT)