Mainos

Tutkijoiden näkemykset eriävät Venäjän sotilasmahdista

Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa luennoinut professori Pavel K.Baev katsoo, ettei Venäjän asevoimien budjettirahoituksen kasvamisesta tarvitse huolestua. Suomalaistutkijan mukaan Venäjän sotilaallista mahtia ei kuitenkaan pidä myöskään aliarvioida.

Venäjän harjoittaman sotilaallisen uhittelun merkitystä ei pidä liioitella, eikä siihen pidä ylireagoida. Näin arvioi professori Pavel K. Baev Oslon Kansainvälisestä rauhantutkimusinstituutista.

Baev luennoi perjantaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa Helsingissä.Baevin mielestä uuteen kylmään sotaan tai varustelukierteeseen ajautumisesta ei voida puhua. Vaikka Venäjän asevoimien budjettirahoitus kasvaa, ei se kuitenkaan kasva enempää kuin satsaukset muille yhteiskunnan sektoreille.

Seminaarin toinen esiintyjä, Suomen ulkoministeriön johtava tutkija Stefan Forss sen sijaan muistutti, että Venäjän sotilaallista mahtia ei pidä aliarvioida, sillä sen nykyinen ydinasearsenaali, erityisesti järeä SS-18 ydinohjusten asejärjestelmä riittää takaamaan Venäjän turvallisuuden. Forss muistutti myös että Venäjän kehittämä uusi strateginen ohjus Topol-M on jo nyt osoittautunut varsin luotettavaksi ja tarkaksi järjestelmäksi.

Baevin mukaan Venäjän varustautumisesta ei hänen mukaansa ole kyse myöskään siksi, että tosiasiassa Venäjän armeijan vahvuus ja ydinasearsenaali supistuvat edelleen.

Esimerkiksi strategisten pommikoneiden uudelleen aloitetuissa lennoissa on oma logiikkansa. Baevin mukaan se on verraten kätevä ja näyttävä tapa sotilaallisen voiman esittelyyn samalla kun monet uuden teknologian asehankkeet ovat suurissa vaikeuksissa. Vakavasti otettavaa sotilaallista merkitystä ikäloppujen pommikoneiden lennätyksellä ei kuitenkaan ole.

Baev huomautti myös, että presidentti Vladimir Putinin valtakauden viimeinen neljännes on sujunut rauhanomaisemmin kuin yksikään toinen ajanjakso nyky-Venäjän lyhyessä historiassa.

Ukrainan tapahtumat shokki

Venäjän käytöksessä länsimaita kohtaan on kuitenkin tapahtunut muutos tylympään suuntaan. Tähän on Baevin mukaan useampiakin syitä.

Erityisesti Ukrainan oranssi vallankumous oli Baevin mukaan Putinille suuri järkytys. Vastaaminen Ukrainan tapahtumien kaltaisten kansannousujen uhkaan strategisilla aseilla uhittelemalla saattaa Baevin mukaan näyttää järjettömältä, mutta ei Putinin näkökulmasta ole sitä.

Venäjän johdossa elää Baevin mukaan vahvasti käsitys, että oranssi vallankumous oli Yhdysvalloista ohjattu manööveri. Aseiden kalistelulla pyritään siten viestimään, että Venäjän kanssa ei ole leikkimistä tällaisissa asioissa.

Baev katsoi kuitenkin, että ylireagointi tällaiseen muskeleiden pullisteluun on länsimaiden ja Venäjän suhteiden näkökulmasta suurempi riski kuin Venäjän pyrkimysten aliarviointi.

(MTV3)

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.