Tutkijat varoittavat terveysintoilusta

Varsinkin tyttöjen kohdalla ulkonäköön liittyvät seikat johtavat usein äärimmäisiin kokeiluihin ja ihmedieettien noudattamiseen. Nuorten ruokavalintoihin vaikuttavat myös kaupungistuminen ja kansainvälistyminen. Professori Arja Rimpelä Tampereen yliopistosta pitää tästä selvänä esimerkkinä maidon juonnin vähenemistä.

-Ruokajuomana on yhä useammin virvoitusjuoma, joskus jopa olut tai viini. Maito, samoin kuin kahvi mielletään "maalaisten" juomiksi. Suurin muutos nuorten maidonjuonnissa ajoittui 80-luvulle, jolloin juomaa hylkivien osuus kasvoi pojilla 4:stä 8 prosenttiin ja tytöillä 10:stä 18 prosenttiin. Maidon juonnin väheneminen on kuitenkin terveydellinen riski. Kasvavat luut tarvitsevat maidosta saatavaa kalsiumia. Sen puute aiheuttaa myöhemmällä iällä luuston haurastumista.

Nuorten terveystapatutkimuksesta käy ilmi, että erityisruokavaliota noudattavien osuus 14-18-vuotiaista on 90-luvulla koko ajan kasvanut. 18-vuotiaista tytöistä 16 prosenttia noudatti vuosi sitten jotakin erityisruokavaliota. Pojilla erityisruokailevien osuus nousi suurimmillaan 8 prosenttiin. Kasviksilla elävien tyttöjen osuus ikäryhmästä lisääntyi kolminkertaiseksi vuosina 1993-97. Tutkija muistuttaa, että lihatuotteiden täydellinen hylkääminen näkyy monella nuorella raudanpuutteesta johtuvana anemiana.

Rimpelä ei usko, että nuoria saadaan järkisyihin vedoten monipuolistamaan ruokavaliotaan.
-Monesti lähtökohtana ovat ideologiset syyt. Eläimiä ei haluta vahingoittaa, vaikka liha ehkä muuten maistuisi.

Hän ehdottaakin salaatinlehteä närppivien nuorten vanhemmille sitkeää valistuksen jakamista terveellisestä ruuasta. Nyrkkisääntönä on, että mitä enemmän ruokavaliosta karsitaan yksittäisiä elintarvikkeita ja ruoka-aineryhmiä, sitä suurempi on vaara ruokavalion muuttumisesta ravitsemuksen kannalta puutteelliseksi.