Tutkijat varoittavat ruoan jakamisesta kavereiden kanssa – monella ongelmallinen ajatusvinouma

Ihmisillä on tapana syödä enemmän seurassa kuin yksinään. Kanadalaiset tutkijat ovat havainneet, että jaettavaksi tarkoitetun annoksen ääressä ihmisten käsitys syömistään kaloreista vääristyy.

Kanadalaistutkimuksen mukaan jaettaviksi tarkoitetut ruoat hämärtävät ihmisten käsitystä syömistään kaloreista, mikä voi johtaa painonnousuun. Ihmiset näyttävät ajattelevan, että kun annos on tarkoitettu useammalle syöjälle, siitä voi napsia ruokaa ilman huolta lihomisesta – aivan kuin syödyt kaloritkin jaettaisiin.

Tutkimuksen pääkirjoittaja ja markkinoinnin apulaisprofessori Nükhet Taylor Ryersonin yliopistosta sanoo The Times -lehdelle, että tämä on pulmallista painonhallinnan kannalta. Ongelmaa ei lievitä se, että ruoan jakamisesta on tullut viime vuosina suosittua.

Kanadalaistutkijoiden havainnot perustuvat viiteen kokeeseen, joihin osallistui yhteensä 719 ihmistä. Osallistujat arvioivat esimerkiksi ystävän kanssa samalta lautaselta syötyjen ranskalaisten tai karkkien olevan vähemmän lihottavia kuin omalta lautaselta syödyn samankokoisen annoksen.

Harhaluulo päti myös terveellisten ruokien, kuten manteleiden, kohdalla. Vaikuttaakin siltä, että nimenomaan jakaminen aiheuttaa ajatusvinouman kaloreiden saannista.

Jo ajatus ruoan jakamisesta näyttää kannustavan ihmisiä syömään enemmän. Kun osallistujia pyydettiin kuvittelemaan, valitsisivatko he pikaruoka-aterian jälkeen jälkiruoaksi omenan vai pirtelön, kuvitellun jaetun annoksen syöneet valitsivat mieluummin epäterveellisemmän vaihtoehdon kuin mielikuvissaan yksin aterioineet.

Tutkimus ilmestyi Journal of Consumer Psychology -tiedelehdessä helmikuussa 2021.

Seura vaikuttaa syödyn ruoan määrään

Kyseessä ei ole ensimmäinen tutkimus, jossa yhdessä syömisen on todettu voivan lihottaa. Brittilehti The Guardian kertoo, että seurassa ihminen syö keskimäärin 44 prosenttia enemmän ruokaa kuin yksin. Ihminen ei ole taipumuksineen ainutlaatuinen, sillä myös muut eläinlajit syövät enemmän seurassa.

Osansa ilmiöstä selittää ihmisten taipumus matkia toisiaan. Kun pöydän toisella puolella istuva kaveri ottaa yhteiseltä lautaselta ruokaa, tekee mieli tehdä samoin. Santsaamisesta mahdollisesti aiheutuva syyllisyyskään ei paina, kun näkee muidenkin ottavan lisää ruokaa.

Lisäksi yhteiset ruokailuhetket kestävät tyypillisesti pidempään kuin yksin syöminen, jolloin ruokaa ehtii myös syödä enemmän, huomauttaa Britannian yleisradioyhtiö BBC artikkelissaan.

Seuralla voi tosin olla myös käänteinen vaikutus syötyjen kaloreiden määrään: jos ihminen huomaa muiden pöydässä istuvien syövän vain vähän, hän peilaa käytöstä ja hillitsee itsekin ruokahaluaan.

Tietoinen syöminen hillitsee ylensyöntiä

Muiden ihmisten vaikutus syömistapoihin selittynee lajimme historialla. Esi-isämme jakoivat käytössään olevan rajallisen määrän ruokaa eikä sen omimista välttämättä katsottu hyvällä. Lapsilla muiden syömistapojen peilaaminen on auttanut valitsemaan vaarattomia ja terveellisiä ruokia.

Ihminen on laumaeläin ja osin vaistojensa ohjailtavissa. Tiedostamalla sosiaalisuuden vaikutuksen syömiseen, ihminen kuitenkin pystyy itse muokkaamaan käytöstään ja rajoittamaan kaloreiden saantiaan. Tätä nykyä ruokaa kun on saatavilla runsaasti ja ylipaino on maailmanlaajuinen terveysongelma.

Mitä on intuitiivinen syöminen? 0:35
Intuitiivinen syöminen on yksinkertaisimmillaan syömistä kehon viestejä kuunnellen. Katso videolta vinkit intuitiiviseen syömiseen!

Lue myös:

    Uusimmat