Tutkijat huolissaan journalismista

Viestinnän tutkijat ovat huolissaan journalismin kohtalosta suomalaisessa mediassa. Informaation määrä kasvaa, mutta journalistisen materiaalin osuus näyttää kaventuvan.

Journalismilla tarkoitetaan ajankohtaisten, tosiasiapohjaisten joukkoviestintäsanomien tuottamista. Huoli journalismin tilasta korostuu Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksessa valmistuneissa teoksissa Median varjossa, Tutkivan journalismin gurut ja Markkinamaine. Teoksilla on yhteensä toistakymmentä kirjoittajaa. Raportoijat ovat viestintätutkijoita ja ammattijournalisteja.

Journalistiikan dosentti, filosofian tohtori Touko Perko kertoo, että suomalaiset kuluttavat mediaa noin 10 tuntia päivässä. Se on enemmän kuin virallinen työaika. Osa työajastakin kuluu median seuraamiseen. Tästä journalistisen sisällön osuus on ainoastaan 10-15 prosenttia. Valtaosa on jotakin muuta.

-Vaarana on, että käsitys hyvästä journalismista hämärtyy sekä tekijöiden että yleisön silmissä, Perko sanoo.

Syynä journalismin hämärtymiseen tutkijat näkevät lisääntyneet nopeus- ja tuottovaatimukset. Tällaisissa mediabisneksen rattaissa journalismille saattaa käydä huonosti.

Journalistiikan professori Heikki Luostarinen näkee, että toimittajan ammatin hohto himmenee journalismin kaventumisen myötä. Kun journalistisen työn yhteiskunnallinen merkitys ja eettisyys vähentyvät ja toisaalta työpaine ja vastuu kasvavat, muut mediatehtävät houkuttelevat nuoria uravalinnassa.

Filosofian lisensiaatti Turo Uskali kaipaa journalismiin nykyistä monipuolisempaa lähdeaineistoa. Kiireessä toimittajat joutuvat harvojen lähteiden armoille. Silloin käy helposti niin, että suuret organisaatiot pystyvät syöttämään mediaan valmiiksi pureskeltuja viestejä. Painetun median pitäisi käyttää hitauden etuja ja uskoa siihen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat