Tutkijaryhmä löysi liikalihavuuteen altistavan geenin

Suomalais-englantilainen tutkijajoukko on löytänyt selvän yhteyden geenien ja ylipainon kehittymisen sekä liikalihavuuden välillä. Tutkijat pystyivät osoittamaan asian ensimmäistä kertaa laajaa yleisväestöä koskevassa aineistossa.

Painonvaihtelu näyttää kytkeytyvän FTO-geeniin ja siihen, kuinka monta tämän geenin muotoa ihmisellä on.

- Jos ihmisellä on perimässään yksi FTO-geenin haitallinen muoto, hän on 30 prosenttia alttiimpi lihavuudelle kuin sellainen, jolla tätä haitallista muutosta ei ole lainkaan perimässään. Vastaava prosenttiluku nousee 70:een, jos henkilöllä on perimässään kaksi FTO-geenin haitallista muotoa, tutkimusta tekemässä ollut Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Marjo-Riitta Järvelin selvitti STT:lle puhelimitse Lontoosta.

Sellaisia henkilöitä, joilla on kaksi epäsuotuisaa geenimuotoa, on tutkimuksen mukaan noin 16 prosenttia väestöstä. Usean brittiläisyliopiston yhteistutkimuksessa oli tiedot lähes 40 000 ihmisestä, joista suurin osa oli brittejä. Suomesta oli tutkimuksessa mukana kaikkiaan 4500 henkilöä. He kaikki ovat Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneitä.

Vaikutus näkyy jo 7-vuotiaalla

Käytännössä tutkimustulos tarkoittaa sitä, että saman verran rasvaa, leipää ja puuroa syövät henkilöt voivat lihoa ihan eri tavalla.

- Toinen heistä voi lihoa siitä syystä, että hänellä on niin sanottu epäedullinen geneettinen muoto perimässään. Ehkä hänen elimistönsä käyttää näitä ruoka-aineita eri tavalla, Järvelin havainnollistaa.

Tutkijat havaitsivat, että FTO-geeni ja sen varianttien olemassaolo ei selittänyt lapsen syntymäpainoa eli haitallisen geenin perivä vauva ei ole muita lihavampi vielä syntyessään.

- Jo 7-vuotiaana geenin vaikutus kuitenkin näkyi. Lapset, joilla oli yksi tai kaksi haitallista geenivarianttia, olivat tuolloin muita lihavampia. Ilmiö näkyi samanlaisena koko lapsuusajan eli poikkeavuus selitti lihavuuden kehittymistä ja pysymistä, Järvelin kertoo.

Vielä ei tiedetä, missä iässä geenin vaihtelevuus alkaa vaikuttaa, sillä tutkijoilla ei ollut käytettävissään alle 7-vuotiaiden lasten paino- ja mittatietoja. Tästä on kuitenkin valmistumassa uusi aineisto, jonka odotetaan valaisevan asiaa paremmin.

Järvelin uskoo, että tutkimuslöydös on helpotus monille lihaville ja ylipainoisille: heidän ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, sillä lihavuus ei aina ole omaa syytä. Järvelin kuitenkin korostaa, että lihavuus johtuu geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksesta.

- Perimällä on vaikutusta, mutta missään tapauksessa terveellisen ruoan ja liikunnan merkitystä ei voi unohtaa.

Järvelinin mukaan tulevaisuuden tutkimuksen yksi isoimmista haasteista onkin selvittää, mitkä ympäristötekijät muokkaavat geneettistä lihavuutta. Myöskään sitä ei vielä tiedetä, mitkä ovat ne biologiset mekanismit, joilla FTO-geeni vaikuttaa lihavuuden syntyyn.

Lihavuuden syntyä koskevilla tutkimuksilla on nyt kova kiire. Järvelinin mukaan esimerkiksi amerikkalaisista yli 60 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia. Suomalaiset tulevat kovaa vauhtia perässä: esimerkiksi pohjoissuomalaisista 30-vuotiaista miehistä noin puolet on ylipainoisia ja naisistakin kolmannes.

(MTV3-STT)