Tutkija: Vuokratyö ttt-sopimusta huonompi vaihtoehto

Tarvittaessa töihin, irtisanouduttava itse 2:41

Tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden määrä on kasvanut huimasti.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on  26 000 tarvittaessa työhön kutsuttavaa työntekijää. Vuonna 2008 heitä oli 19 000.

Osa myymäläketjuista on luopunut tällaisten sopimusten käytöstä. Tilalle on kuitenkin tullut vuokratyövoimaa. Se vie tutkijan mielestä ojasta allikkoon.

Muun muassa Siwoja ja Valintataloja pyörittävä Lähikauppa Oy on päättänyt luopua kaikista 1600:sta töihin tarvittaessa -työsopimuksestaan.

Työnantajalle tästä tulee monenlaisia etuja.

– Meillähän ei haluta ottaa yhtään enempää vaihtuvuuden kustannuksia kuin mitä on tarpeen eli me haluamme sitouttaa ihmiset tiukemmin meihin ja se tuo selvää säästöä, Lähikauppa Oy:n henkilöstöjohtaja Sirkkaliisa Kulmala sanoo.

Esimerkiksi työterveyshuolto maksaa Lähikauppa Oy:lle useamman satasen vuodessa per työntekijä.

– Tarjoamme henkilökuntaedut kaikille työntekijöillemme. Mitä enemmän meillä on työntekijöitä, sitä enemmän summaa kertyy. Säästöjä saadaan kasaan, kun tiivistetään sopimukset niin, että ainoastaan näitä isompituntisia sopimuksia tarjotaan ja sitä kautta meidän nuppiluku pienenee, sanoo Kulmala.

Ketjuista Lidl ei käytä töihin tarvittaessa -sopimuksia lainkaan. Myös vuokratyövoiman tarve on vähäistä.

– Lidlissä ei lähtökohtaisesti käytetä vuokratyövoimaa, mutta toki olemme joissakin erikoistilanteissa saaneet apua vuokratyöntekijöistä esimerkiksi varastoillamme. Myymälätyössä vuokratyöntekijöitä ei pääsääntöisesti ole. Myöskään määräaikaisia sopimuksia ei pääsääntöisesti tehdä, vaan työntekijät palkataan vakituiseen työsuhteeseen, kertoo Pilvi-Sisko Riikonen Lidlin viestinnästä.

”Satunnaiset työntekijät kalliimpia”

S-ryhmä ei aio ttt-sopimuksista luopua.

– Vaihtoehtona olisi vuokratyövoiman käyttö - osa yrityksistämme ei taas käytä vuokratyövoimaa. Kannattavaa toki olisi luopua, koska ttt-sopimuslaiset saavat samat henkilöstöalennukset kuin muutkin, vaikka työskentelevät vain satunnaisesti, kertoo S-ryhmän työmarkkinajohtaja Nina Meincke.

Epätyypillisiä työsuhteita selvittänyt tutkija ymmärtää S-ketjun linjaa.

– Vuokratyö on ihan samaa tarvittaessa työhön menemistä, mutta työnantajalle työn hinta nousee, kun taas työntekijän osalta työehdot usein heikkenevät. Esimerkiksi työterveyshuolto saattaa olla paljon kapeammin ymmärretty vuokratyöyrityksissä ja bonukset sekä palkanlisät voivat jäädä saamatta, eikä pääse osalliseksi työyhteisön muista eduista, kuten liikuntaeduista, perustelee Turun yliopiston erikoistutkija Liisa Lähteenmäki.

Lähteenmäki jättäisi vuokrayritykset omaan arvoonsa.

– Olen sitä mieltä, että työsuhteen osapuolten olisi hyvä olla työsuhteessa ihan vain toisiinsa, ilman välikäsiä, jotka pahimmassa tapauksessa vain hyötykäyttävät työntekijää ja työnantajaa, Lähteenmäki jatkaa.

Lähikaupassa myönnetään, että vuokratyövoiman käyttö on heillä kasvussa.

– Ensin tarjotaan lisävuoroja omille osa-aikaisille ja jos he eivät voi niitä ottaa, niin sitten ne menevät Staffpointin työntekijöille, Kulmala kertoo.

S-ryhmän Meincke pitää töihin tarvittaessa -sopimuksia tarpeellisina.

– Nämä ovat opiskelijoita tai muita, jotka haluavat tehdä töitä satunnaisesti tai eivät voi perhe- tai muista syistä tehdä säännöllistä työtä. Toisin kuin osa-aikaisessa sopimuksessa on laita, he voivat kieltäytyä tarjotusta vuorosta. Niinpä monet tarvittaessa töihin kutsuttavat eivät haluakaan muunlaista sopimusta, Meincke sanoo.

Vuokratyövoimaa ei välttämättä kaivata

Keskossa S-ryhmän väitettä ei osteta. Vaikka Anttiloissa ja Citymarketeissa kyseisistä sopimuksista on luovuttu, niitä ei ole korvattu vuokratyöllä.

– Kyseisissä tavarataloissa ei käytetä vuokratyövoimaa eli emme ole ottaneet 0-tuntilaisten sijasta vuokratyöntekijöitä, sanoo Keskon tiedottaja Hanna Koivisto.

Nyt näitä nollatunti- ja töihin tarvittaessa- sopimuksia yritetään kitkeä kansalaisaloitteen avulla. Tutkija Lähteenmäki muokkaisi lainsäädäntöä niin, että kaikenlaiset työntekijät hyötyisivät.

– Ne, joita tarvittaessa työhön kutsuttavan status ei haittaa, voivat kokea tuon 18 tunninkin "pakkotyöksi" tai liian suureksi tuntimääräksi. Jos haluaa tai pystyy tekemään vain 5 tuntia viikossa, tai hyvin epäsäännöllisesti 5 tuntia tällä viikolla ja 13 ensi viikolla, mutta haluaa kuitenkin työskennellä työsuhteessa, miksi se pitäisi kieltää? Lähteenmäki pohtii.

Lähteenmäki ehdottaakin 18 tunnin minimityöaika, jos työntekijä sitä haluaa. Kansalaisaloitteessa on samankaltainen esitys. 

Lue myös:

    Uusimmat