Tutkija: Viranomaisten salailun takana tiedonpuute ja pelko

Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Viranhaltijoita tulisi kouluttaa lisää yli kymmenen vuotta vanhan julkisuuslain periaatteista. Tutkijoiden mukaan monet viranomaiset rikkovat julkisuuslakia tietämättään. He esimerkiksi jättävät vastaamatta kansalaisten kyselyihin tai vastaavat niihin puutteellisesti.

    - Selvästikin siinä (koulutuksessa) on selvä aukkopaikka. Monesti henkilöstö, joka ottaa ensivaiheessa kyselyitä vastaan, ei tunnista sitä lainsäädäntöä eli velvoitetta palveluun, joka heillä lain mukaan on, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.

    Samaa mieltä on erikoistutkija Heikki Kuutti Jyväskylän yliopistosta.

    - Tiedonpuute, kiire ja pelko ovat kolme avoimuuden ongelmaa. Viranomaiset eivät tunne julkisuuslain periaatetta, he vetoavat usein kiireeseen ja pelkäävät luovuttaa tietoja.

    Helsingin Sanomat julkaisi tänään valtio-opin professorin Matti Wibergin opiskelijaryhmän kanssa tekemän avoimuuskokeen, joka tehtiin reilulle 200 viranomaiselle. Koe paljasti, että vain murto-osa viranomaisista noudatti lakia.

    Virkamies pelaa varman päälle

    Wibergin avoimuuskokeessa paljastui, että valtaosa viranomaisista suhtautui tietoja pyytävään välinpitämättömästi, epäluuloisesti tai vihamielisesti. Samoja tuloksia on saatu Kuutin vetämässä tutkimusprojektissa, jossa viranomaisille lähetettiin yli sata erilaista tietopyyntöä viime ja tänä syksynä.

    - Julkisuustesti muuttui käytännössä käyttäytymistestiksi. Monet viranomaiset ihmettelivät, mitä te epäilette meistä, onko tässä jokin ongelma, kun haluatte näitä tietoja, kertoo Kuutti.

    Viranomaiset eivät myöskään aina perustelleet ratkaisuaan, kun he kieltäytyivät luovuttamasta pyydettyjä aineistoja.

    - Viranomaisen tulisi antaa tällaisessa tilanteessa päätöksestään virallinen, kirjallinen ratkaisu, jota voitaisiin sitten käyttää valituksen aineistona hallinto-oikeudessa. Viranomaisten antamia vastauksia tulisi riitauttaa nykyistä enemmän, sanoo Kuutti.

    Hallinto-oikeudessa viranomaisen voidaan katsoa syyllistyneen virheelliseen lain tulkintaan. Kuutti harmittelee, ettei viranomainen saa kuitenkaan sanktiota asiasta. Siksi moni virkamies pelaa varman päälle eikä anna tietoja tai pelaa aikaa tietoja pantatessaan.

    Kuutin tutkimusryhmän tulokset julkaistaan kirjana ensi vuoden alussa.

    (MTV3 - STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •