Tutkija: Suomalaiset puolueet karttavat konkretiaa pysyäkseen hallituksessa

Suomalaiset puolueet ovat taitavia välttelemään konkreettisia, hallituksen muodostamista haittaavia lupauksia, arvioi politiikan tutkija Erkka Railo.

Railon mukaan tiukat linjaukset kostautuvat, kun kompromissien aika tulee. Sekä vasemmistoliitto että vihreät ovat joutuneet lähtemään hallituksesta, kun niiden puheet ja hallituksen teot ovat menneet liian pahasti ristiin.

Sen sijaan SDP vannoi vuonna 2011, ettei istu hallituksessa, joka nostaa eläkeikää. Nyt eläkeikä on nousemassa, mutta SDP:n paikka hallituksessa ei edes huojahtanut. Miksi näin?

Railon mukaan SDP pääsi livahtamaan lupauksestaan monesta syystä. Apua oli siitä, ettei varsinaista päätöstä eläkeiän nostosta tehnyt hallitus vaan työmarkkinajärjestöt. Muutos ei myöskään tule voimaan vielä tällä hallituskaudella. Lisäksi lupaus henkilöityi aiempaan puheenjohtajaan Jutta Urpilaiseen.

– Lupauksesta oli helpompi luopua sen jälkeen, kun Urpilainen kaadettiin puheenjohtajana, Railo toteaa.

Naamojen vaihto on puolueelle yksi keino päästä irti vanhoista puheista.  

– Lukkiutuneet tilanteet on helpompi avata, kun niistä ei tule henkilökohtaisia kunniakysymyksiä. 

Oppositiosta ei voi iskeä loputtomiin 

Syytökset takinkäännöstä voi välttää myös jäämällä oppositioon. Ensi kevään eduskuntavaaleissa perussuomalaiset ja keskusta pääsevät lähtemään vaalitaistoon muita keveämmällä painolastilla.

Perussuomalaiset vetosivat viime eduskuntavaaleissa äänestäjiin esimerkiksi kovilla EU-puheilla, mutta joutuivat jättäytymään muista eroavan linjansa vuoksi hallituksen ulkopuolelle. Räväköiden puheiden tie voikin olla lyhyt.

– Pitkän päälle perussuomalaisille muodostuu ongelmaksi, jos he lupaavat kaikenlaista, mutta eivät koskaan pääse hallitukseen. Kansalaiset väsähtävät, Railo uskoo.

Keskusta lähtee vaaleihin ideaalitilanteesta, jossa hallitusvastuusta on näyttöjä, mutta riittävästi aikaa. Etulyöntiasema voi kutistua, jos äänestäjien muisti vetreytyy tavanomaista terävämmäksi. Myös keskusta on istunut hallituksissa, joissa ei ole onnistuttu ratkomaan lähestyviä ongelmia.

– Rakenneuudistuksista puhutaan kummallisen historiattomaan sävyyn. Keskustalla oli aikaa tehdä rakenneuudistuksia jo 2003–2011, jolloin tulevat ongelmat olivat jo hyvin nähtävissä. Toimet eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi päättäväisiä, Railo katsoo.

Lue myös:

    Uusimmat