Tutkija: Poikkeuksellisen avoimesti riidellyt hallitus kiristänee vielä budjettia

Vasta satakunta päivää vallassa olleen kolmen puolueen hallituksen kiistat ovat vuotaneet julkisuuteen poikkeuksellisen avoimesti, arvioi erikoistutkija Ville Pitkänen.

Puolueet ovat olleet avoimesti erimielisiä niin Kreikan tukemisesta, pakolaisten ottamisesta kuin puolustusministeriön kansliapäällikön valinnastakin.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus opettelee syksyllä keskinäisiä pelisääntöjä, minkä lisäksi sen haastavat vaikeat säästöpäätökset, työelämän isot uudistukset ja pakolaiskriisi.

Yhteistyö koetuksella

Talouden pohjan mureneminen pakottaa hallituksen kiristämään näillä näkymin entisestään ensi vuoden budjettia. Keskiviikkona ja torstaina budjettiriihessä kyky tehdä päätöksiä testataan kunnolla ensimmäistä kertaa.

Juuri budjettiriihen kynnyksellä hallitus on kertonut laajasti panostuksistaan erilaisiin kehityshankkeisiin. Pitkänen Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta arvioi, että hallitus pyrkii tietoisesti hallitsemaan julkisuutta, koska aiemmin syntynyt dynaaminen kuva ei vastaakaan todellisuutta.

– Nyt kun politiikan syksy on lähtenyt liikkeelle on huomattu, ettei päätösten tekeminen sujukaan niin helposti kuin keväällä hallitusneuvotteluissa odotettiin.

Uutena hallituspuolueena perussuomalaiset on muita puolueita vaikeammin ennakoitavissa.

Pitkänen ei näe merkkejä siitä, että perussuomalaiset koettelisi hallitusyhteistyötä ainakaan vakavissaan.

– Kaikki viittaa siihen, että perussuomalaisilla on edelleen tiukka halu pysyä hallituksessa. Varsinkaan puolueen terävimmässä kärjessä ei haluta horjuttaa hallitusyhteistyötä, Pitkänen arvioi.

Työelämän pelisäännöt uusiksi

Vaikeiden säästöjen ohella hallitus määrittelee syksyn aikana uudelleen yhteistyötään työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Hallitukselta odotetaan lisätietoa työelämän kiristyksistä, joita se tekee yhteiskuntasopimusyrityksen kaaduttua.

Yksi keskeisistä keinoista on antaa työpaikoille enemmän mahdollisuuksia sopia työehdoista. Työnantaja ja työntekijät voisivat sopia poikkeavansa työehtosopimuksesta esimerkiksi silloin, kun yrityksellä menee huonosti.

Työehtoja heikentämisellä voitaisiin välttää irtisanomisia ja lomautuksia.

Suomen Yrittäjissä uskotaan, että joustavuus madaltaisi työllistämisen kynnystä ja voisi tuoda jopa 50 000–70 000 työpaikkaa.

Johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä uskoo, että kilpailukyky paranisi, kun yrittäjä ja työntekijä arvioisivat yhdessä mahdollisuuksia parantaa yrityksen pärjäämistä.

– Työpaikoilla pystytään saamaan kustannukset ja työn tuottavuus tasapainoon sillä tavalla, että yritys pysyy kilpailukykyisenä, Makkula sanoo.

Arvopohja testataan

Välimereltä kesän aikana koko Eurooppaan laajentunut pakolaiskriisi hyökyy syksyllä yli kaikkien muiden aiheiden.

Hallituksen arvopohjaa testataan, kun edessä on päätös siitä, miten Suomi suhtautuu komission ehdotukseen turvapaikanhakijoiden jakamisesta EU-maiden kesken. EU-komissio esittää 120 000 ihmisen siirtämistä Kreikasta, Italiasta ja Unkarista muihin EU-maihin.

Suomeen suoraan tulee sisäministeriön arvion mukaan 25 000–30 000 turvapaikanhakijaa tämän vuoden aikana.