Tutkija: Putinissa tsaarin piirteitä

Venäjän presidentti Vladimir Putinin puheet muistuttavat tsaari Aleksanteri I:n puheita, arvioi julkisia puheita väitöskirjassaan tutkinut Anneli Portman. 

Portmanin mukaan Aleksanteri I puhui Suomen siirtymisestä Ruotsin vallan alta osaksi Venäjää vuonna 1809 hyvin samoin tavoin kuin Putin Krimin alueen liittämisestä Venäjään. 

Suurimpia yhtäläisyyksiä ovat uhkakuvat ja se, mitä niistä sanotaan.  

 – Aleksanteri I:n mukaan muut Euroopan valtiot ovat pettäneet hänet ja valehdelleet hänelle. Tsaari näki itsensä muiden juonittelujen kohteena. Samantapaista puhetta kuului myös Putinilta, joka puhui länsimaiden kaksoisstandardeista: sanotaan yhtä ja tehdään toista, Portman sanoo. 

Molemmat johtajat myös vakuuttivat uusille alueille, että kansalaisten oikeudet turvataan.  

Sekä Aleksanteri I että Putin vetosivat molemmat puheessaan uskontoon. Aleksanteri I:n mielestä Napoleonin häviö oli osoitus siitä, että Jumalan suosio oli hänen puolellaan. Putin puolestaan vetoaa Jumalan tuomioon esimerkiksi kritisoidessaan bolshevikkien aikoinaan tekemiä rajamuutoksia. Putinin mukaan uskonnollinen yhteys on myös yksi syy siihen, miksi Krimin niemimaa kuuluu Venäjälle. 

 

Putinin puhe taitava 

 

Portmanin mukaan puheessa hallitsija rakentaa kansan me-henkeä.  

– Putinin puhe on retorisesti äärimmäisen taitava. Hän puhuu venäläisille omiin kannattajiinsa vedoten, mutta vetoaa myös esimerkiksi Yhdysvaltain kansaan kysymällä, miten he vapauden kannattajina voivat kieltää itsemääräämisoikeuden Krimiltä.  

Myös tsaari saattoi kohdistaa puheensa esimerkiksi suomalaisille. 

– Johtajan tehtäviin kuuluu ylläpitää yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuudentunnetta, Portman sanoo. 

– Niin kauan kuin johtaja nähdään sellaisena, että hän edistää ryhmänsä päämääriä, häntä suvaitaan, tuetaan ja äänestetään. Suomi oli niin kauan tsaarin uskollinen alamainen, kunnes tuli Suuri manifesti. Me-henki murtui, Portman muistuttaa. 

Filosofian maisteri Anneli Portmanin sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa ensi viikon perjantaina. Tutkimuksen aineistona on 355 Venäjän tsaarin ja Suomen presidentin koko kansalle suunnattua puhetta vuosilta 1809-2000.  

Lue myös:

    Uusimmat