Tutkija pettyneenä: "Suomalainen huumekeskustelu taantunut porttiteoriamyytin toisteluun"

Huumeista voi päästä eroon 8:30

Huumekeskustelu suomalaisessa julkisuudessa ja tiedotusvälineissä monipuolistui ja muuttui vähemmän tunneperäiseksi 2000-luvun alkuvuosina, kunnes otti takapakkia viime vuoden aikana, arvioi Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Mikko Salasuo.

Päihdeaddiktion itse kokenut Petri Engblom kertoo, millaista päihdeongelman kanssa kamppailu oli.

Hänen mukaansa keskusteluun on palannut edellisen vuosisadan loppuvuosilta tuttuja myyttejä ja epätotuuksia.

–  Tietämättömyyteen perustuva konservatiivinen pelotteluretoriikka on taas nostanut päätään.

Salasuon mukaan tämä voi selittyä yleisellä konservatiivisten arvojen nousulla. Konservatiivien on helppo vastustaa jotain, jota on vastustettu aina ennenkin.

–  Lisäksi huumeet ovat helppo tapa kerätä poliittisia pisteitä, kun ei tarvitse muuta kuin vastustaa jyrkästi. Mitään tieteellistä perustaa näillä myyteillä ei ole.

Esimerkkejä tällaisesta humpuukista ovat Salasuon mukaan muun muassa porttiteoriamyytin toistelu tai kannabiksen kaltaisten mietojen huumeiden käytön sekoittaminen kovien ruiskuhuumeiden piikittämiseen.

Tullin valvontajohtaja Sami Rakshit esitti huumeiden käyttöä koskevien lakien muuttamista lievempään suuntaan.


Salasuon mielestä huumeet-yleissanaa ei pitäisi edes käyttää.

–  Aineet ovat niin erilaisia. Yhtä hyvin voisimme niputtaa kahvin ja pirtun saman kattokäsitteen alle. Yleistävä kaikkien asioiden niputtaminen huumemyytin alle ei ainakaan edistä erilaisten huumepolitiikkojen eduista ja haitoista keskustelemista.

Salasuon mukaan julkinen keskustelu huumepolitiikasta ja huumepolitiikan järkevöityminen kulkevat käsi kädessä.

–  Toivon, että mediassakin huumekeskusteluun pääsisivät osallistumaan vain sellaiset ihmiset, joilla on edes jonkinlainen käsitys huumausainekysymyksestä. Pelkän mielipiteen ei pitäisi riittää.

Lue myös:

    Uusimmat