Tutkija: Metsäteollisuus uusiutuu liian hitaasti

Alan ongelmana on, että painopapereiden näkymät heikkenevät, eikä uusia korvaavia tuotteita ole toistaiseksi näköpiirissä kuin vähän.

Painopaperit ovat suomalaisen metsäteollisuuden leipälaji ja suuret paperikoneet sen ilmentymä. Donner-Amnell arvioi, että kymmenen vuoden kuluttua uudenlaista tuotantoa voi jo ollakin. Väliin jäävä aika on kuitenkin liian pitkä.

Kannattavuusongelmissa painivien suurten metsäyhtiöiden pörssiarvo laskee, ja ne saattavat joutua valtausyritysten kohteiksi. UPM:n omistus on hajallaan, mutta sillä on paljon metsäomaisuutta ja energiantuotantoa. Tämä tekee yhtiön houkuttelevaksi pääomasijoittajille.

Donner-Amnell ei pidä myöskään mahdottomana, että Suomen valtio ja ruotsalainen Wallenbergien suku luopuisivat Stora Ensosta tarpeeksi korkeata tarjousta vastaan.

Donner-Amnell kuuluu Metsäalan tulevaisuusfoorumin tutkijoihin. Foorumin tarkoitus on löytää uusia vaihtoehtoja alan kehittämiseksi.

Suurten metsäyhtiöiden konservatiivisuus on foorumin mukaan yksi pahimmista uusiutumisen esteistä.

- Metsäteollisuutta vaivaa ideoiden ja rohkeuden puute, Donner-Amnell väittää.

Suuret metsäyhtiöt ovat perustaneet tutkimusosastoja. Muun muassa UPM:llä on jo huomattavaa tarralaminaattituotantoa. Metsäalan toimijat ovat perustaneet yhdessä myös tutkimusyhtiö Metsäklusterin.

Tietoisuus uusien tuotteiden tärkeydestä on selvästi lisääntynyt. Kuitenkin vain harvat alan ihmiset uskovat, että metsäteollisuus pystyy siirtymään uuteen tuotantoon tarpeeksi ripeästi. Tähän suuntaan vievät panostukset ovat aivan liian pieniä.

Vallitsevana linjana on edelleen kustannusten leikkaaminen, mikä johtaa Donner-Amnellin mielestä umpikujaan.

Jatkojalostus menestyy

Donner-Amnellin mukaan metsäala voisi etsiä tulevaisuuden tuotteita muun muassa bioenergiasta, rakentamisesta, pakkauksista ja puuhun perustuvista kemikaaleista. Näillä aloilla kysyntä kasvaa Euroopassakin. Suomalaisilta yhtiöiltä puuttuu myös lähes kokonaan jatkojalostus, mikä on osoittautunut kannattavaksi toimialaksi.

Yhdysvaltalainen Procter & Gamble ja ruotsalainen SCA ovat hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka jalostavat puukuitua kuluttajatuotteiksi.

Tavatonta metsäyhtiön uusiutuminen ei ole Suomessakaan ollut. Ahlstrom luopui jo parikymmentä vuotta sitten suurista paperitehtaistaan ja keskittyi kuitupohjaisiin erikoistuotteisiin. Ahlstromillä ei ole aina mennyt hyvin, mutta sillä ei ole nykytilanteessa samoja ongelmia kuin muilla metsäyhtiöillä.

Pitkäjänteistä tukea

Hallitus päätti äskettäin tukea metsäteollisuuden toimintamahdollisuuksia 225 miljoonalla eurolla. Tuet menevät kuljetusyhteyksien parantamiseen mutta eivät nosta tutkimusrahoitusta. Käyttämättä jää myös verotus lukuunottamatta ensiharvennusten verovapautta. Venäjän puutullien seurauksena kotimaisia hakkuita pitäisi lisätä nopeasti, jotta tuotanto pysyisi käynnissä.

- Tuet eivät ratkaise akuutteja eivätkä pitkän tähtäimen ongelmia, mikä olisi kaikkein tärkeintä.

Donner-Amnellin mielestä metsien käytön monipuolistamiseen pitäisi panostaa kunnolla ja pitkäjänteisesti, jotta metsäteollisuus kykenisi uusiutumaan. Alan kehittämiseen suunnatut julkiset tuet ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Potti on pieni suhteessa haasteisiin.

- Tukea on kuitenkin syytä suunnata muillekin kuin paperiyhtiöille. Metsäalan uudistuminen saattaa toteutua nopeammin muiden toimijoiden kautta, hän huomauttaa.

(MTV3-STT)