Tutkija: Kuntien ulkoistettava lisää palveluja

Professori Krister Ståhlberg uskoo odotettavissa olevan työvoimapulan johtavan siihen, että kunnat alkavat ostaa enemmän palveluita ulkopuolelta ja vastaavasti tuottavat niitä itse vähemmän.

-Kun työvoimasta on pulaa, vaatimus palvelutuotannon tehostamisesta tulee entistä tärkeämmäksi. Kilpailuttamisen ajankohtaisuus on ilmeistä, Ståhlberg arvioi.

Hän ottaa esimerkiksi lääkärit. Kun lääkärit valittavat työoloistaan ja valuvat yksityissektorille, miksi ei lähdettäisi siitä, että he perustavat sellaisia yrityksiä, joissa haluavat työskennellä. Kunta sitten kilpailuttaisi yritykset keskenään - ja maksaisi palvelusta. Ståhlbergin mukaan kilpailutus on melkein joka alalla mahdollista, myös erikoissairaanhoidossa.

Kunta-alan ammattiliiton näkökulmasta Ståhlbergin ajatukset näyttävät pelottavilta. Sopimustoimitsija Håkan Ekström ihmettelee, miksi kunnat eivät ensin yrittäisi kilpailla työvoimasta itse. Luovutetaanko ennen kuin on aloitettukaan?

-Kysymys kuuluu, miten rakennetaan sellainen työnantajakuva, että ihmiset haluavat kunnan palvelukseen, kysyy Ekström.

Ekström tarjoaa kahta vastausta: työsuhteiden pitäisi olla vakituisia ja palkan pitäisi olla kilpailukykyinen. Kunnalta halutaan siis paitsi pitkää myös leveää leipää. Ekströmin mukaan palvelujen kilpailuttaminen on kunnalle kohtalokasta siksi, että se on uhka juuri kuntatyönantajan tärkeimmälle kilpailuvaltille - työsuhteen pysyvyydelle.

"Kilpailuttaminen synnyttää yrityksiä"

Ståhlberg lähtee ajatuksesta, että jos kunnat tarjoavat palvelujaan kilpailuun, niistä kilpaillaan. Vaikka siis pienissä ja keskikokoisissa kunnissa ei nyt olisikaan tarpeeksi yrittäjiä, niitä syntyy, kun kunta ilmoittaa kilpailuttavansa.

-Kyllä ihminen ryhtyy yrittäjäksi, jos hän tietää, että sitä kautta saa turvaa, Ståhlberg arvioi.

Ekström on osittain samaa mieltä: yrittäjiä saattaa syntyä. Toisaalta hän kysyy, miksi kunnan työntekijöiden pitäisi ryhtyä yrittäjiksi, jos se osaaminen kuitenkin on jo kunnissa.

-Olisi järkevää rakentaa ensin oma organisaatio toimintakykyiseksi ja kilpailukykyiseksi. Miten toimii työnjohto ja vuorovaikutus? Onko palvelujen tuottajilla tieto tulos- ja laatutavoitteista ja mahdollisuus vaikuttaa niihin? Ekström kysyy.

Paikallinen sopiminen lisääntyy?

Ståhlberg arvioi työvoimapulan johtavan myös siihen, että paikallinen sopiminen lisääntyy.

-Hajauttava ja paikallisia olosuhteita kunnioittava ote tulee näkymään. Tehdään enemmän henkilökohtaisia ja kuntakohtaisia sopimuksia. Työntekijäpuolen etuisuudet tulevat vaihtelemaan, hän analysoi.

Työntekijäpuolen edustaja ei tähän oikein tahdo suostua.

-Lähtökohtana pitää olla se, ettei rakenneta A- ja B-luokan työmarkkinoita. Palvelussuhteen ehtojen täytyy olla samat riippumatta siitä, millä alalla tai alueella työskennellään, Ekström kritisoi.

Kunnissa työskentelee tällä hetkellä reilut 400 000 ihmistä, joista kolmannes jää eläkkeelle vuoteen 2010 mennessä. Kuntaliitto pohtii ongelmaa yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa tänään alkavassa kolmipäiväisessä seminaarissa Espoossa.

(MTV3-STT)