Tutkija: Imetysohjauksen taso Suomessa vaihtelee – THL julkistaa uuden imetysohjelman

Imetykseen liittyvä ohjaus ei ole Suomessa tasalaatuista, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija. 

Vieraileva tutkija Kirsi Otronen sanoo, että monesti tilanne on hyvä, mutta välillä perheet jäävät vaille tarvitsemaansa tukea synnytyssairaalasta tai neuvolasta. 

THL julkistaa keväällä uuden kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman, jonka avulla se pyrkii erityisesti kehittämään synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden imetysohjausta. 

Ohjelmassa THL suosittelee, että kaikissa synnytyssairaaloissa otetaan käyttöön WHO:n ja Unicefin kymmenen askeleen vauvamyönteisyysohjelma, jonka tarkoitus on varmistaa, että vauvaperhettä hoidetaan imetystä edistävien käytäntöjen mukaan.

Moni sairaala menossa eteenpäin

Sen mukaan esimerkiksi vastasyntyneen lisämaidoille on oltava lääketieteellinen peruste. Tällä hetkellä vauvamyönteisyysohjelma on käytössä neljässä synnytyssairaalassa Suomessa. 

– Tietojeni mukaan usea sairaala eri puolilla Suomea valmistautuu parhaillaan hakemaan vauvamyönteisyyssertifikaattia. Eteenpäin ollaan siis menossa, Otronen kertoo.  

Muita toimintaohjelmassa annettuja työkaluja ovat esimerkiksi uusi imetyksen ohjaamisen kompassimalli neuvoloihin ja lisäksi ohje siitä, miten neuvola ja synnytyssairaala voivat lisätä yhteistyötä. 

Neuvoloiden terveydenhoitajien imetyskoulutusta on jo saatu lisättyä Suomessa. Imetysohjaajakoulutus on tällä hetkellä terveydenhoitajaopiskelijoille pakollinen kaikissa paitsi yhdessä ammattikorkeakoulussa. 

Vielä vuonna 2009 imetyskoulutus kuului pakollisena terveydenhoitajan koulutukseen vain puolessa ammattikorkeakouluista. 

– Terveydenhoitajalla on ensisijaisen tärkeää olla ajanmukaiset tiedot imetyksestä, jotta tämä pystyy ohjaamaan äitiä tavallisimmissa imetysongelmissa, Tampereen yliopiston imetystutkija Riikka Ikonen sanoo. 

Otrosen mukaan ongelma imetyksen tukemisessa on, että Suomessa ei toistaiseksi tunnusteta imetyksen kansanterveydellistä merkitystä koko laajuudessaan. 

– Suurissa terveyspoliittisissa ohjelmissa imetys ei näy. Imetyksen terveysvaikutuksista äidin ja lapsen terveyteen on niin vakuuttavaa tutkimusnäyttöä, ettei sitä pidä ohittaa, Otronen sanoo. 

– Imetys tulisikin nostaa yhtä merkittäväksi kansanterveydelliseksi tavoitteeksi kuin tupakoinnin ja ylipainon vähentäminen, Riikka Ikonen lisää.  

Lue myös:

    Uusimmat