Tutkija: Herravihaa ja elitisminvastaisuutta

- Se on herravihaa elitisminvastaisuutta kansan kapinaa, sanoo Helsingin yliopiston historiantutkija Mikko Majander.

Kapinahenki on Majanderin mukaan syvälle juurtunut suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin.

- Jos sodanjälkeistä aikaa ajatellaan, niin korpikommunismissa oli tätä elementtiä, tai sitten SMP:n kannatuksen ryöpsähtämisessä muutamaan kertaan.

Kansan kahtiajaosta ei Majanderin mukaan ole kyse, mutta kannatukseen kanavoituu paljon eri syistä kumpuavaa tyytymättömyyttä. Yksi jakolinja syntyy pätkätyöläisten ja pysyvissä työsuhteissa puurtavien välille.

- Meillä on aika paljon erilaisia jakolinjoja yhteiskunnassa. On arvopohjaan liittyviä ja alueellisia hyvinkin jyrkkiä eroja. Mutta ei ole kahta kansaa, jotka ottavat yhteen, vaan on hyvin eri tavalla vedettäviä jakolinjoja yhteiskunnan sisällä, sanoo Majander.

Nyt purkautuu se tyytymättömyys, joka on patoutunut 1990-luvun laman jälkeen ja käytännössä myös sen jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.

- Euroopan Unioni toimii symbolisena laukaisijana kaikelle tyytymättömyydelle, oli se sitten EU:n syytä tai ei. Tämä on nähty myös muissa maissa.

Majanderin mielestä merkittävää on se, että Perussuomalaisten kannatus on melko tasaista koko maassa. Suhteellisesti vähiten kannatusta on Helsingin (12,9 %) ja Vaasan (17,2 %) vaalipiirissä - ja eniten Satakunnan (23,7 %), Kymen (23,3 %) ja Pohjois-Karjalan (23,1 %)vaalipiireissä.

- Kaupungeissa ja varsinkin etelässä Perussuomalaisten gallup-kannatus kanavoi myös vastareaktiota.

Vaikka Majander on historiantutkija eikä mikään ennustaja, pientä pohdintaa Perussuomalaisten tulevaisuudesta hän suostuu pyörittelemään.

- Jos pääselitys Perussuomalaisten nousulle on jonkinlainen protesti, niin on vaikea ajatella, että se kantaisi neljän vuoden hallitustaipaleen jäljiltä.

Nyt testataan, miten protestipuolue taipuu politiikan kompromisseihin.

- Timo Soini tietää, että nyt mitataan se voiko heihin luotta tiukoissa paikoissa luotettavana ja vastuullisena hallituskumppanina.

Mahdotonta kannatuksen säilyttäminen ei ole.

- Sekä Norjassa että Tanskassa on populistinen puolue, jonka kannatus on säilynyt jo yli kymmenen vuotta 15-20 % tasolla.

Katso Leea Ollikaisen juttu (Seitsemän uutiset 18.4.2011)