Tutkija: Gazprom altavastaajana kaasukiistassa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Venäjän ja Ukrainan välisestä kaasukiistasta neuvotellaan tänään Brysselissä.

    Venäjä keskeytti eilen kaikki Ukrainan kautta kulkevat kaasutoimitukset. Pahimmin kaasuviennin loppumisesta kärsivät Balkanin maat. Venäjä ja Ukraina ovat syyttäneet toisiaan EU-maiden kaasutoimitusten katkeamisesta.

    Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smithin mukaan maiden välinen kaasuriita on erilainen kuin aikaisemmalla kerralla kolme vuotta sitten.

    - Tämä ihan selvästi vaikuttaa voimakkaammin Eurooppaan. Nyt Ukrainalla on myös selvästi vahvempi asema tässä kiistassa kuin mitä oli viime kerralla. Ukrainalla on voimakas tarve pyrkiä osoittamaan, että maan tämän hetkisellä johdolla on tilanne hallinnassa, Huomenta Suomessa vieraillut Smith sanoo.

    "EU voimakkaammin mukaan neuvotteluihin"

    Venäjän kaasujätti Gazpromin ja Ukrainan kaasumonopoli Naftogazin lisäksi neuvotteluihin osallistuu Ukrainan ja Venäjän hallituksen sekä EU:n edustajia.

    Smithin mukaan Gazprom on kiistassa altavastaajan asemassa.

    - Gazprom tarvitsee omiin investointeihinsa sen rahan, joka tulee Euroopasta. Se ei ole enää niin hyvinvoiva yhtiö kuin se on joskus ollut, Smith perustelee.

    Tutkija Hanna Smithin mukaan EU:n pitäisi lähteä mukaan purkamaan kiistaa samoin keinoin kuin mitä tahansa kriisitilannetta.

    - EU näkee kiistan markkinataloudellisena, yhtiöiden välisenä ongelmana, mutta näinhän se ei ole. Jatkossa täytyy asetella ajatukset ja toiminnat uudelleen myös EU:n puolelta. Kaasukiistaa kommentoivat presidentit ja pääministerit, mikä tarkoittaa sitä, että mukana ovat myös poliittiset asiat, Smith sanoo.

    Smithin mukaan on mielenkiintoista, että Venäjä ja Ukraina syyttelevät jatkuvasti toisiaan. Hän uskoo, että syyttelyssä on pitkälti kyse alueellisesta johtoasemasta.

    - Tällaisessa pelissä ei ole vain yhtä syyllistä, vaan tällainen syyttely tarkoittaa vahvasti sitä, että Venäjä ja Ukraina ovat samassa kelkassa. Venäjä kuitenkin haluaa olla - ja varmaan tuleekin olemaan - alueellinen suurvalta, vaikka välillä Ukraina ja Georgiakin ovat sitä koetelleet.

    Brysselin neuvotteluissa keskustellaan muun muassa siitä, miten maakaasutoimituksia voitaisiin valvoa.

    Lue lisää aiheesta:
    Huomenta Suomi Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •