Tutkija: Deflaation uhka on todellinen

Deflaatio eli yleisen hintatason pidempiaikainen lasku on pitkästä aikaa mahdollinen myös Euroopassa, sanoo Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Niku Määttänen.

Deflaatio on koettu Yhdysvalloissa 1930-luvun laman seurauksena ja Japanissa puolestaan 1990-luvulla.

- Deflaation uhka on tullut esille, mutta en ainakaan itse osaa nähdä sitä edelleenkään kovin todennäköisenä, Määttänen rauhoittelee.

Määttäsen mukaan deflaation riski kasvaa, jos rahoitusmarkkinat eivät ala toimia nopeasti. Keskuspankit ovat pyrkineet elvyttämään taloutta korkoja laskemalla, mutta rahapolitiikankin pelivara loppuu jossain vaiheessa.

- Keskuspankit voivat laskea lyhyitä korkoja aina nollaan asti, mutta sen jälkeen niitä on perinteisellä rahapolitiikalla mahdotonta laskea. Kukaan ei hyväksy negatiivista korkoa, Määttänen toteaa.

Yksittäisen kotitalouden kannalta deflaatio voi vaikuttaa jopa positiiviselta asialta, koska se tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden jatkuvaa halpenemista. Koko talouden kattavana ilmiönä deflaatiosta on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä. Ihmisten odotellessa hintojen alenemista kysyntä vähenee, yritykset joutuvat irtisanomaan entistä enemmän ihmisiä ja nykyisten nimellispalkkojen maksaminen käy mahdottomaksi.

Myös esimerkiksi asuntovelalliset deflaatio ajaisi entistä huonompaan tilanteeseen.

- Asuntovelan nimellisarvo ei muutu mihinkään, mutta sen arvo suhteessa kaikkeen muuhun kasvaa, Määttänen selventää.

"Talouden pelastaminen ei yksittäisen kuluttajan vastuulla"

Nykyisessä taantumassa ihmisiä on usein kehotettu jatkamaan kulutusjuhlia. Määttäsen mukaan vastuuta talouden pelastamisesta ei voi sysätä yksittäisille kuluttajille, koska ihmisten elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia.

- Isompi vastuu tässä on julkisella vallalla, ehkä ennen kaikkea finanssipolitiikalla. Jos deflaation uhka kasvaa, keskuspankkien pitää tehdä niin paljon kuin tavallisella rahapolitiikalla voi tehdä eli laskea korot kutakuinkin nollaan.

Tämäkään ei kuitenkaan välttämättä riitä, ja silloin julkisen talouden pitäisi elvyttää entistä massiivisemmin.

- Jonkun on kulutettava tässä tilanteessa, ja luontevin taho on meidän hallitus, professori summaa.

Pääministeri Matti Vanhasen vuosien päähän yltävää elvytyspakettia Määttänen ihmettelee.

- Tuntuu oudolta pohtia mitään nyt kymmenen vuoden tähtäimellä. Tämä on akuutti tilanne, ja kysymys on siitä, miten me saamme talouteen rahaa hyvin nopeasti.