Turvapaikanhakijoiden uusi toimenpideohjelma: Mikä on hyvää, mikä huonoa?

Ohjelmassa linjataan myös, että Suomi haluaa minimoida turvapaikanhakijoiden määrän ja lisätä muun muassa vastaanottokeskusten turvallisuutta. 

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kiittelee 80 toimenpidettä esittelevää ohjelmaa siitä, että se selkiinnytti kokonaisuutta.

– Tämä koskee puhtaasti turvapaikkapolitiikkaa. Hyvä, että tämä osio on selkeästi eroteltu nyt muusta.

Aikataulutus seuraava askel

Toimenpideohjelmassa otetaan mittavasti kantaa myös EU:ssa käynnissä oleviin turvapaikanhakijoita koskeviin hankkeisiin ja linjauksiin. Nergin mukaan on tärkeää, että näin tehtiin.

– Siinä nousee vahvasti esille, että Suomi on mukana EU:n linjauksissa ja me noudatamme niitä.

Nergin mukaan ohjelmassa nostettiin esille hankeet, lainsäädäntöhankkeet ja linjaukset, mutta myös muita toimenpiteitä.

– Pidän hyvänä, että vastaanottokeskusten turvallisuus nostettiin toimenpideohjelmassa esille ja siihen esitettiin toimia.

Toimenpideohjelmassa on 80 toimenpidettä, joista lakihankkeita on jopa 20. Aikataulutus on seuraava askel.

– Seuraavassa vaiheessa teemme toimenpiteille ja lakihankkeille aikataulutuksen. Ensimmäiset toteutuvat jo kahden kuukauden sisällä, mutta lakiesitykset tulevat voimaan aikaisintaan vasta vuoden 2016 syksyllä, Nerg kertoo.

Kotouttamisen suunnitelma yhä puutteellinen

Toimenpideohjelman huonona puolena kansliapäällikkö pitää sitä, että toimenpiteistä kotouttaminen jäi vähemmälle huomiolle.

– Olin pettynyt siihen, että toimenpideohjelma painottui turvapaikkapolitiikan alkupäähän. Seuraava iso asia on se kotouttaminen. Siihen vaiheeseen emme ole pystyneet siirtämään painotusta, koska aikataulu on ollut tiukka.

Nerg myöntää, että toimenpideohjelman takia työmäärä on valtava eri ministeriöillä ja viranomaisilla.

– Työtä on todella paljon. Lainsäädäntövoima on tässä kovilla. Vastaanottokeskukset käydään läpi ja työmäärä viranomaisilla on kova. Työ on onneksi jo aloitettu, mutta sitä riittää useaksi vuodeksi.