Turvallisuusviranomaiset vaitonaisia yksilöidystä tiedustelusta

Verkkovalvontakiistassa yksi keskeinen kysymys on, voiko yksilöityä valvontaa tehdä ilman, että joku valvoo ensin suurempaa tietomassaa.

STT:n tietojen mukaan turvallisuusviranomaiset haluavat muun muassa oikeuden valvoa dataliikennettä samalla tavalla kuin normaalia autoliikennettä, jolloin epäilyttävissä tilanteissa epäkohtiin voitaisiin puuttua tarkemmalla tiedustelulla.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ei halua valottaa työryhmässä esillä olleita teemoja, kuten henkilötiedustelua ja kohdennettua tiedustelua.

– Vaikea kommentoida ilman, että kommentoin työryhmän keskeneräistä työtä, hän sanoo sähköpostitse.

Myöskään tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho ei kommentoi asiaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön lainsäädäntöjohtajan Kirsi Miettisen mielestä Suomen kilpailukyvyn kannalta on olennaista, että rajat ylittävää kaapelivalvontaa ei tule. Asia on entistä polttavampi, kun Suomen ja Saksan välille vedetään merikaapeli.

– Suomeen on jo tehty ja parhaillaan harkitaan merkittäviä investointeja. On Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeää, että meillä ei ole kilpailijamaa Ruotsin tavoin FRA-tyyppistä lakia, Miettinen sanoo ja viittaa Ruotsin armeijan signaalitiedusteluun, jolla on oikeus kuunnella rajat ylittävää viestiliikennettä.

Harri Ohra-aho arvioi, että jos Suomen viranomaisilla ei ole mahdollisuutta verkkovalvontaan, joku muu tekee sen.

– Jokaisessa maassa on tiedustelu, ellei oma, niin vieras, Ohra-aho kirjoitti Twitterissä viime sunnuntaina. 

Lue myös:

    Uusimmat