Turvakodit ovat auki myös juhannuksena – kriisipuhelimessa alkaa kiireaika

Ensi- ja turvakotien liiton turvakodit ovat myös juhannuksen aikaan auki tavalliseen tapaansa ympäri vuorokauden. Neljäntoista turvakodin lisäksi liitolla on jäsenyhdistyksiä, jotka antavat apua ja neuvoja päiväsaikaan.

Liiton kehitysjohtajan Sari Laaksosen mukaan turvakotiin tai liiton avopalveluihin voi myös soittaa ja keskustella tilanteestaan, jos olo esimerkiksi yhteisessä kodissa on väkivallan vuoksi turvaton.

– Ei tarvitse ajatella, että se on ainoastaan paikka, jonne mennään vain siinä kohtaa, kun ajatellaan, että on tarve paeta johonkin. Sieltä voi kysyä neuvoa ja pohtia yhdessä, mitä tulisi tehdä, hän kannustaa.

Arki alkaa, turvakodit täyttyvät

Vaikka kesälomien usein alkoholipainotteisen ajanvieton voisi kuvitella lisäävän perheiden kriisitilanteita, turvakodeissa kesät ovat Sari Laaksosen mukaan usein muuta vuotta hiljaisempia.

– Silloin on jotenkin luontevampaa olla mökillä tai ystävien ja sukulaisten luona kylässä. Mahdollisuuksia ratkaista asia jollain toisella tavalla kuin turvakotiin tulemalla on luontevasti enemmän kuin tavallisen arjen keskellä.

Juhannuksenakaan turvakotien asiakasmäärissä on harvoin piikkiä. Perheriidat ja väkivalta näkyvät turvakodeissa enemmänkin elokuussa, kun lomat loppuvat ja koulut alkavat.

– Arki ei lähdekään enää sujumaan, ja siinä kohtaa haetaan apua. Siinä kohtaa on monta kertaa vilkkaampi jakso.

Tilanteiden kärjistymiseen juhlapyhinä vaikuttaa Laaksosen mukaan se, että niihin liittyy paljon odotuksia siitä, miten juhlan tulisi sujua. Juhlapyhinä käytetään usein myös alkoholia eri tavoin kuin arjessa. Kun lisäksi ollaan yhdessä tavallista arkea enemmän, räjähdyksen riski kasvaa.

Vaikka median ovat viime kuukausina täyttäneet järkyttävät perhesurmat, osaavat suomalaiset perheet Laaksosen mukaan silti yhä viettää aikaa sopuisasti yhdessä.

– Valtaosa suomalaisista perheistä voi sillä tavalla hyvin, että kovasta väkivallasta ei ole pelkoa. Se ei tietysti vähennä viimeaikaisten tapahtumien kauheutta – eikä sitä tarvetta, että meidän täytyy todella katsoa ennaltaehkäiseviä palveluita ja huomioida arjessa sekä erilaisissa työmuodoissa ja kouluissa sitä, miten voimme puuttua ja päästä toisen huonoon oloon kiinni mahdollisimman varhain.

Juhannus turvakodissakaan ei poikkea paljoakaan tavallisesta, Laaksonen kertoo.

– Turvakodeissa olevien asiakkaiden kanssa vietetään juhannusta siinä missä muukin Suomi. Usein grillaillaan ja vietetään juhlaa siten, että lapsetkin erottavat sen arjesta.

Palvelujen puute saa soittamaan

Myös Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää läpi juhannuksen, sekä juhannusaattona että -päivänä kello 15-06.

Viime vuonna juhannuksesta alkoi kriisipuhelimessa hyvin kiireinen kausi jatkuen heinäkuun loppupuolelle asti.

– Nyt tietysti odotellaan, onko samanlainen juhannus tulossa tänä vuonna, kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter kertoo.

– Aika paljon se tuntui johtuvan siitä, että palvelut olivat kiinni. Monet kunnalliset palvelut ovat kesätauolla, mikä voi asiakkaille olla hätäännystäkin aiheuttava tilanne. Jos on esimerkiksi mielenterveyskuntoutuja ja on tottunut rytmiin, että tapaa oman hoitotahonsa määrättyjen viikkojen välein, se horjuttaa totuttua rutiinia ja omaa mielenrauhaa. Silloin herää tarve hakea tukea ja saada apua.

– Myös yksinäisyys liittyy keskusteluihin. Juhannuksena monet viettävät aikaa suvun ja ystävien kanssa. Jos itsellä on sellainen tilanne, että on hyvin yksin, tällaiset juhlat lisäävät yksinäisyyden tunnetta.

Winterin mukaan juhannus on Suomessa perinteisesti hyvin alkoholipainotteista juhlanviettoa, mikä näkyy kriisipuhelimessa.

– Ihmiset ovat huolissaan läheistensä päihteidenkäytöstä ja ottavat puheeksi parisuhdeongelmia. Saattaa olla kiristyneitä perhetilanteita, väkivaltaa, uskottomuutta, tämän tyyppisiä asioita, jotka tulevat usein alkoholinkäytön mukana. Suvun kanssa yhteiset ajanvietot saattavat myös kärjistää tilanteita.

Viime vuoden aikana kriisipuhelimeen tuli yli 175 000 puhelua.

– Ihmiset ovat hyvin kiitollisia siitä, että voi puhua ihmisen kanssa, joka on aidosti läsnä ja jonka kanssa voi yhdessä miettiä, mitä tehdä, Winter sanoo.