Turkki perusti kriisikeskuksia nälkälakon taltuttamiseksi

Syömälakkolaiset ovat tähän asti kieltäytyneet kaikesta hoidosta. He haluavat kampanjallaan painostaa hallitusta parantamaan vankilaoloja ja vaativat erityisesti pahamaineisen Eskisehirin vankilan sulkemista. Kaksi kuukautta jatkunut lakko vaati tänään seitsemännen kuolonuhrin, ja 67 vangin kerrottiin olevan kriittisessä tilassa.

Turkin hallitus ei ole toistaiseksi antanut periksi vankien vaatimukselle, vaan sanoo syömälakkoa julkisuuden tavoitteluksi. Turkin oikeusministerin Sevket Kazanin mukaan äärivasemmistolaisten ryhmien johtajat pakottavat muita jatkamaan nälkälakkoa. Kazan uhkasi tänään lakkolaisia voimatoimilla, ellei lakko pääty nopeasti. Hänen mukaansa kyseessä on viimeinen varoitus.

Terveysministeriön mukaan kaikkiaan 2 070 vankila on syömälakossa, mutta vain 314 jatkaa lakkoaan täyspäiväisesti. Saksassa toimiva kurdilainen uutistoimisto kertoi tänään, että lakkoon on liittynyt myös tuhansia Turkin vankiloissa olevia kurdeja. Kielletyn Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n nimissä esiintynyt toimisto sanoi, että syömälakkolaiset paastoavat kuolemaan sakka, jollei hallitus lopeta teurastuksiaan.

Kurdien asiaa kannattava turkkilainen Kansan demokraattinen puolue Hadep sanoi kuitenkin, ettei se tiedä mitään kurdivankien syömälakosta. Yli 1 000 kurdivankia osallistui vankiloiden syömälakkoon, kun se alkoi toukokuussa, mutta he lopettivat lakkonsa hallituksen lievennettyä jonkin verran ankaria vankilasääntöjä.

Länsimaat arvostelevat Turkkia

Nälkälakko on herättänyt yhä suurempaa huomiota ulkomailla. Kahdeksan ranskalaista ihmisoikeusjärjestöä vaati tänään Turkin hallitusta antamaan periksi vankien vaatimuksille. Myös eräät eurokansanedustajat ovat vaatineet EU:ta koventamaan asennettaan Turkkiin. Italian ulkoministeriö sanoi lausunnossaan, että Turkin suhteet EU:hun voivat kärsiä, ellei Turkki ryhdy nopeasti toimiin parantaakseen vankiloiden olosuhteita.
(STT-Reuter-AFP)