Turkki ja EU sopuun jäsenyysneuvotteluista

EU

EU-maiden johtajat ja Turkki pääsivät tänään kahden päivän neuvottelujen jälkeen sopuun Turkin jäsenyysneuvottelujen ehdoista. Brysselin huippukokouksessa raivattiin viimeisenä sovun tieltä kiista Kyproksen tunnustamisesta.

Turkki myöntyi lupaamaan, että sen ja EU:n väliseen Ankaran sopimukseen liitetään unionin uudet jäsenmaat ennen jäsenyysneuvotteluja, jotka alkavat 3. lokakuuta 2005. Allekirjoitusta pidettiin riittävänä myönnytyksenä. Turkki ei ole tunnustanut Kyproksen kreikkalaisen osan hallitusta.

Kypros-kiista jätti varjoonsa muut neuvotteluehdot, joista osaa Turkki oli etukäteen vahvasti vastustanut. Päätelmiin kirjattiin maininta pitkistä siirtymäkausista, poikkeuksista, erityisjärjestelyistä sekä pysyvistä suojalausekkeista, joihin voidaan tarpeen mukaan turvautua.

Pääministeri Matti Vanhanen piti näitä muotoiluja sivuseikkana ja keinona tyynnyttää varovaisimpien jäsenmaiden pelkoja. Kymmenen vuoden neuvottelujen jälkeen nämä poikkeusmahdollisuudet voidaan ehkä jo unohtaa, jos Turkin onnistuu täyttää EU-jäsenyyden vaatimukset. Vanhasen mielestä päivän suurin ratkaisu on kuitenkin se, että jäsenyysneuvottelut aloitetaan. Se ei ollut ennalta mikään itsestäänselvyys.

-Turkilla on ollut 41 vuoden ajan tämä EU-perspektiivi mielessään. Nyt on tehty selkeä päätös siitä, että ensi vuonna aloitetaan neuvottelut jäsenyydestä, Vanhanen muistutti.

Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen on jo sinänsä Kyproksen tunnustamista, Vanhanen huomautti. Neuvottelut pitää käydä unionin kaikkien 25 jäsenmaan kanssa.

- Turkin on otettava tosiasiana se, että on olemassa Kypros, jonka kanssa käydään neuvotteluja.

Aikaisintaan vuonna 2014

Mahdolliset poikkeukset närkästyttivät Turkkia, koska niihin turvautuminen saattaisi sulkea jonkin osa-alueen kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle. Se voisi johtaa siihen, ettei Turkki kaikilta osin olisi tasavertainen jäsen muiden maiden kanssa.

Päätelmissä mainitaan erikseen ihmisten vapaa liikkuvuus, rakennepolitiikka ja maatalous, joilla erityisrajoituksia voidaan käyttää. Samat mahdollisuudet ovat aina käytössä EU:ssa, mutta Turkin kohdalla ne on nyt kirjoitettu poikkeuksellisen selvästi auki.

EU:n jäsenmaat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että neuvottelujen tavoitteena on Turkin liittyminen unionin jäseneksi. Samalla tosin korostetaan, ettei lopputulosta voi taata etukäteen.

- Jos ehdokasvaltiossa rikotaan vakavasti ja jatkuvasti vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita, EU:n komissio suosittelee omasta aloitteestaan tai jäsenmaiden kolmasosan pyynnöstä neuvottelujen keskeyttämistä ja esittää samalla ehdot niiden jatkamiselle, päätelmissä määritellään.

Huippukokouksen sopima lopputulos tuo esiin myös sen, että Turkin jäsenyys on mahdollinen aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua, jolloin alkaa seuraavan kauden jälkeen uusi EU:n rahoituskausi.

Kaksi kansaa voi vielä kaataa Turkin jäsenyyden tiellä on myös kaksi kansanäänestystä. Mikäli Turkki aikanaan etenee jäsenkelpoiseksi, ranskalaiset ja itävaltalaiset saavat ilmaista mielipiteensä liittymisestä. EU:n jäsenmaista Itävalta ja Ranska vaativat huippukokousta ennen tiukimpia ehtoja Turkin jäsenyysneuvotteluille.

Erimielisyydet Kyproksen tunnustamisesta ovat uhanneet kaataa Turkin EU-jäsenyysneuvottelut. Turkki arvosteli EU:n vaatimusta, jonka mukaan Turkin on tunnustettava Kypros ennen jäsenyysneuvottelujen aloittamista 3. lokakuuta 2005.

Romanian ja Bulgarian EU-sopimukset aiotaan solmia huhtikuussa

EU aikoo allekirjoittaa liittymissopimukset Romanian ja Bulgarian kanssa ensi vuoden huhtikuussa. Huippukokouksen päätöslauselman mukaan unionin ulkoministerit allekirjoittavat liittymissopimuksen kokouksessaan huhtikuussa, jos Euroopan parlamentti on sitä ennen hyväksynyt asian.

Romania ja Bulgaria liittyvät EU:n jäseniksi tammikuussa 2007. Romania on toteuttanut odotettua hitaammin EU-jäsenyyteen vaadittuja uudistuksia, ja EU:n odotetaan seuraavan sen liittymisvalmisteluja tarkkaan. Erityisesti aiotaan seurata Romanian edistystä oikeus- ja sisäasioissa, kilpailuasioissa sekä ympäristöasioissa.

Bulgariassa aiotaan seurata erityisen tarkasti edistystä oikeus- ja sisäasioissa. EU:n komissio aikoo toimittaa edelleen joka vuosi raportteja molempien maiden edistymisestä kohti jäsenyyttä.

Kroatian kanssa EU aloittaa jäsenyysneuvottelut ensi vuoden maaliskuussa. Sitä ennen Kroatialta kuitenkin edellytetään, että se ryhtyy toimiin "varauksettoman yhteistyön tekemiseksi" entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Erityisesti EU vaatii, että yhä kateissa oleva sotarikollinen, kroaattikenraali Ante Gotovina toimitetaan Haagissa olevan sotarikostuomioistuimen eteen. Häntä ei kuitenkaan mainita päätöslauselmaehdotuksessa nimeltä.

(MTV3-STT-Reuters-AFP)

(Kymmenen uutiset 17.12.2004)

(Seitsemän uutiset 17.12.2004)

EU-jäsenyys vakauttaisi Turkin talouskasvua.
(Kauppalehden talousuutiset 17.12.2004)