Turkin vaalien äänissä suuria epäselvyyksiä – uudelleenlaskenta edessä

Paikallisvaalit ovat kuitenkin osoittautuneet olevan kamppailu eri puolueiden välillä ja katse on kohdistunut maan hallitukseen. Vaikkei vaaleissa ole kyse maan pääministeri Recep Tayyip Erdoganista, vaalit ovat mittapuu hänen AKP-puolueensa kannatukselle.

Sunnuntai-iltana annetuista vaaliäänistä noin puolet oli laskettu. Erdoganin AKP oli vahvassa johdossa. Professori Hanna Ojanen uskoo, että AKP:n kannatus tulee olemaan noin 45 prosenttia annetuista äänistä. Lopputulosten selviämisen ajankohtaa on mahdotonta vielä sanoa, sillä vaaleihin liittyy paljon outoja ilmiöitä.

– Ääntenlaskussa oli niin paljon epäselvyyksiä, että äänet pitää osittain laskea uudelleen. Paljon ollaan raportoitu väärinkäytösepäilyistä ja sähkökatkoksia myöden oudoista jutuista. Valituksia käsitellään vielä kauan, ja on mahdotonta sanoa, onko AKP ollut asialla, sillä paljon huhuja on lähtenyt liikkeelle, Ojanen kertoo vaalitilanteesta.

Jos paikallisvaalit ratkeavat selvästi pääministeri Erdoganin AKP-puolueen hyväksi, tilanne Turkissa ei rauhoitu – päinvastoin. Vaalien voitto osoittaisi itsevaltaisena pidetylle pääministerille, että hänen on mahdollisuus jatkaa uhmakasta linjaansa ja jopa kiristää sitä.

– Hän kokee, että voi vauhdilla vahvistaa asemaansa eliminoimalla vastustajiksi katsomiaan tahoja esimerkiksi valtionhallinnosta. Ilmaisunvapauden rajoittamisella mennään eteenpäin tiellä, joka vahvistaa pääministerin asemaa entuudestaan, Ojanen kommentoi.

Vaikutusta presidentinvaaleihinkin

Koska paikallisvaaleilla mitataan osaltaan pääministerin suosiota, on selvää, että paikallisvaalit vaikuttavat ensi elokuun presidentinvaaleihin. Turkin pääministeri Erdoganin AKP on ollut viimeiset 10 vuotta yhtäjaksoisesti maan johdossa. Puolueella on laaja-alainen kannatus.

– Paikallishallinto on toki iso asia ja Turkki on keskitetysti hallinnoitu maa. Tämä on ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun maassa äänestetään. Viime keväänä ja kesänä Istanbulissa alkoi laajoja mellakoita ja mielenosoituksia, jotka kohdistuivat maan pääministeriä kohtaan. Mielenosoitukset pahenivat viime joulukuussa, kun suuret lahjontavyyhdit kävivät ilmi ja puolet hallituksen jäsenistä jouduttiin erottamaan, Tampereen yliopiston Jean Monet -professori Hanna Ojanen avaa maan poliittista tilannetta.

Pääministeri itse ei enää tavoittele kaikkien hyväksyntää tai pyri olemaan koko maan pääministeri, sillä hänellä on tukenaan vankka kannattajajoukko.

– Pääministeri on sanonut, että nyt näiden vaalien aikaan vastustajat saavat rangaistuksensa ja on uhmakkaasti sitä mieltä, että hänen selustansa on turvattu. Tilanne ei tule selvenemään vaan tilanne kärjistyy, Ojanen kertoo.