Turhia poissaoloja vain vähän - tilasto ei tue väitettä rokulipäivistä

Suurimmassa osassa suomalaisista työpaikoista on olemassa käytäntö, jonka mukaan työntekijä voi oman ilmoituksen perusteella pitää 1–3 sairauspäivää ilman lääkärintodistusta. Käytäntö luotiin aikanaan vähentämään ruuhkia työterveyslääkärien vastaanotoilla.

Aika ajoin esiin nousee kysymys siitä, kuinka paljon lyhyistä sairauspoissaoloista on turhia.

Valtakunnallista tilastoa sairaspoissaoloista ei ole, mutta Työterveyslaitoksen tekemä tarkka seuranta kunta-alan kaikista sairaspäivistä ei tue väitettä rokulipäivistä.

– Jos ne olisivat huijausta, voisi kuvitella että ne asettuisivat esimerkiksi maanantaille. Sairaslomapäivien määrät kuitenkin nousevat loppuviikkoa kohden. Jos huijausta on, sen on hyvin vähäistä ja marginaalista, sanoo Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Tuula Oksanen.

Lyhyiden poissaolojen vähentämiseksi täytyy kehittää työelämän laatua, työn mielekkyyttä ja työilmapiiriä, Oksanen uskoo.

Oksanen huomauttaa, että 1–3 päivän lyhyet sairauspoissaolot muodostavat alle viidenneksen kaikista kunta-alan työntekijöiden sairaspäivistä. Työterveyslaitoksen on tilastoon on kirjattu kaikki kunta-alan sairauspoissaolot 15 vuoden ajalta.

Tutkimusaineistosta selviää myös, että kunta-alalla sairauspäivien pitkään jatkunut kasvu olisi taittunut.

– Näyttää siltä, että nyt olisi päästy tasaiseen vaiheeseen ja jopa ehkä hieman jopa laskusuuntaan. Se olisi hyvää kehitystä. Sen taustalla voi olla monia tekijöitä, esimerkiksi monet kehittämistoimenpiteet, joita kunnissa on tehty .

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat