Tupoa pukkaa, jos arvata saa

Valtiovarainministeriön ministerikohtaiset budjettineuvottelut alkavat ensi viikolla ja budjettiriihi on kuun lopussa. Niiden alla maan on täyttänyt käsittämätön mekastus elvytyksestä. Sitä on käyty viikkotolkulla. Kantaa elvytykseen on kohta kysytty kaikilta tahoilta, pika-arvion mukaan vain tarkkailukarjakot ja suntiot ovat jättäneet elvytyskantansa vielä kertomatta.

Elvytyksestä ja hupaisasta "täsmäelvytyksestä" puhutaan samaan aikaan, kun valtio jo ottaa uutta velkaa kahdeksan miljardia euroa vuodessa.

Kesän huvittavin elvytysvaatimus kuultiin Rakennusteollisuudelta. Se ilkesi vaatia elvytyksen nimissä rahaa homekoulujen korjaamiseen. Hurraa! Ikiliikkuja on keksitty: Ensin Rakennusteollisuuden rakennusfirmat tekevät koulurakennuksistakin sutta ja sekundaa – ja nyt rakentajien virheet pitäisi korjata veronmaksajien piikkiin ottamalla velkaa elvytyksen nimissä.

Vaatimuksten sijaan Rakennusteollisuus saisi korjata ensi hätiin virheensä takuukorjausten piikkiin ja opetella tekemään talot niin, etteivät ne tursua hometta saman tien. Näin alkuun.

Budjettiriihessä nähdään, miten paljon taivaallista elvytysmammonaa on tulossa. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, jos arvaa, ettei ihmeitä hinkalon pohjalta löydy.

Siksi elokuussa kannattaisikin keskittyä enemmän syksyn työmarkkinaratkaisun pohjustamiseen. Sillä on huomattavasti suurempi merkitys esimerkiksi Suomen katastrofaalisille vientiluvuille kuin jollakin muutaman kymmenen miljoonan pilipalielvytyksellä.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää ennakoi keskiviikon Demokraatissa, että ennuste keskitetylle sopimukselle on huono.

Ehkä tilanne ei kuitenkaan ole niin huono kuin Mäenpää arvioi.

Vielä keväällä Teknologiateollisuus - tapansa mukaan - esitti kriittistä ja tärpäkkää järjestöä, jolle ei keskitetty ratkaisu tälläkään kertaa (muka) käy. Mutta ei olisi ensimmäinen kerta, kun Teknologiateollisuus pyörtää pyhät periaatteensa.

Kuuleman mukaan tilanne on jo muuttunut. EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila ei ole sulkenut mitään vaihtoehtoa pois, ei myöskään keskitettyä, ja myös Teknologiateollisuus olisi kääntymässä pikku hiljaa tälle linjalle.

Teknologiateollisuuden neuvottelut alkavat syyskuussa. Jos elokuun rapukaudella järjestöt saavat hyvää tahtoa aikaan, Suomeen saattaa kypsyä sittenkin keskitetty ratkaisu vielä syksyn mittaan. Tuskin Teknologiateollisuuden Risto Alanko ja teknologiapatruunat haluavat riidellä vain periaatteen vuoksi, kun toimialan tilauskirjat loistavat tyhjyyttään.

Ja jotakin elinkeinoelämä ja teollisuus on hallitukselle velkaa viime kevään yritysveron alennuksesta 20 prosenttiin. Sen velan voisi lunastaa nyt.

Etelärannan palkankorotusvara on tunnetusti nolla. Mutta kun nollaa ei näissä taisteluissa tunneta, palkankorotukseksi voisi ennakoida 0,5 prosenttia tai jotakin sinne päin.

Mutta ilmassa on sopimuksen hajua, uskokaa pois.