Tuoreita sieniä talvellakin!

Moni ruokalaji on helppo muuttaa herkulliseksi ja jopa juhlavaksi tuoreiden viljeltyjen sienten avulla. Täyteläisyyttä saadaan myös makuun, sillä sienten umami-makuvaikutus lisää ruokien maittavuutta. Umami korostaa muiden ruoka-aineiden makuja ja lisää siten herkullisuutta.

Sienten ostaminen ja käyttö on helppoa. Sieniä myydään rasioissa, joissa ne säilyvät hyvin myös kotijääkaapissa. Tuoreet viljellyt sienet sopivat sellaisinaan ruoanlaittoon. Sienet viljellään puhtaassa turpeessa tai olkipohjaisessa kasvatusalustassa. Tästä syystä niitä ei tarvitse huuhdella vedellä ennen kypsennystä. Jos sienissä kuitenkin on roskaa, on se syytä pyyhkäistä pois joko talouspaperilla tai esimerkiksi pullasudilla.

Herkkupitsaan sieniä

Omatekoiseen tai valmispitsaan makua ja näköä tuovat puolestaan herkkusieniviipaleet, jotka syntyvät nopeimmin munaleikkurilla. Sieniviipaleiden päälle levitetään oreganoa ja vähän juustoraastetta ennen paistamista. Jauhelihakastikkeeseen puolestaan sopivat erinomaisesti viipaloidut siitakkeet. Sienet ruskistetaan kevyesti sipulin kanssa öljyssä ennen jauhelihan paistamista. Mausteiksi sopivat mustapippuri ja rakuuna.

Sienet sopivat wokkeihin

Osterivinokkaat sopivat puolestaan erinomaisesti itämaisiin ruokiin, joiden suosio on viimeaikoina kovasti kasvanut. Kokeile osterivinokaswokkia, jossa yhdistyvät kaikki hyvän ruoan tekijät: herkullisuus, terveellisyys ja keveys. Jos vinokkaita ei ole saatavilla wokki onnistuu myös pelkästään siitakkeista valmistamalla. Muihinkin wokkiruokiin kannattaa kokeilla tuoreita sieniä antamaan niihin ruokaisuutta. Sienet lisäävät kasvisruokien täyteläisyyttä.

Sienistä syntyy myös monia maukkaita leivän päällisiä. Viikolla 10 vietetään Kotimaisten Kasvisten Sieniviikkoa. Sieniviikon rapsakat ruis-sienitoastit kutkuttavat makuhermoja ja taltuttavat nopeasti pienen nälän. Yhtä hyvää ja helposti valmistuva on sitruunainen tuoresienisalaatti, joka sopii mainiosti juhlapöytään niin talvella kuin kesälläkin.

Sieni-faktaa:

Maailmalla viljellään noin 35 sienilajia, joista 20 lajia tuotetaan kaupallisesti. Suomessa viljellään vuosittain noin 1,5 miljoonaa kiloa sieniä. Viljelyssä on kolmea lajia: herkkusientä, siitaketta ja osterivinokasta. Määrällisesti herkkusientä viljellään eniten, mutta siitakkeen viljely on ripeimmässä kasvussa. Siitakkeen osuus viljellyistä sienistä on 20 prosenttia. Kotimaisen tuotannon lisäksi Suomeen tuodaan herkkusieniä lähinnä Hollannista. Kotimaisesta siitakkeesta on puolestaan tullut vientituote, jota viedään moniin Keski-Euroopan maihin.

Sieniperhe kasvaa

Herkkusienestä viljellään Suomessa kahta muunnosta, valkoista ja ruskeaa herkkusientä. Kaupoista ja ravintoloiden ruokalistoilta löytyy ajoittain myös ruskeita Portobelloja, jotka ovat jättisuureksi kasvaneita herkkusieniä. Ruskeiden herkkusienten rakenne on hieman kovempi kuin valkoisten, ja maku aavistuksen voimakkaampi. Portobellojen lisäksi myynnissä on myös valkoisia miniherkkusieniä ja isokokoisia jumboherkkusieniä.

Siitake on aromikas, kuitupitoinen ja terveysvaikutuksiltaan tutkituin sieni. Siitakkeesta onkin löydetty monia biologisesti aktiivisia yhdisteitä, joiden on havaittu mm. ehkäisevän syöpää ja voimistavan elimistön puolustuskykyä infektioita vastaan.

Osterivinokkaan malto on vaaleaa, kiinteää ja miellyttävän tuoksuista. Maku on hienostunut ja mieto. Lakin pinnalla saattaa kasvaa valkoista nukkaa, joka ei ole hometta, vaan vaaratonta itiöpölyä.

Ravitsevia aineita sienistä

Ravintoaineiden lähteinä sienet ovat muiden kasvisten veroisia, usein parempia. Esimerkiksi proteiinin määrä ja aminohappokoostumus on lähes kaikkia muita kasviksia parempi. Sienet ovatkin tarpeellinen proteiinilähde muun muassa kasvisruokavaliota noudattaville. Olennaista on myös sienten B2- ja B3 -vitamiinipitoisuudet. Näitä vitamiineja on sadassa grammassa sieniä keskimäärin 15-30 % kyseisten vitamiinien päivittäisestä saantisuosituksesta.

Seinet ovat lisäksi hyviä folaattilähteitä, sillä 100 grammaa sieniä sisältää 5-20 % folaattien päivittäisestä saantisuosituksesta. Folaatit kuuluvat B-ryhmän vitamiineihin, ja niiden saannissa on havaittu suomalaisilla puutetta. Kivennäis- ja hivenaineista sienet sisältävät erityisesti kaliumia, fosforia, sinkkiä ja kuparia sekä herkkusienet lisäksi seleeniä. Lisäksi etenkin siitakkeet ovat varsin kuitupitoisia.

Lue myös:

    Uusimmat