Tuoreet kasvikset, ruisleipä ja marjat ruokavaliomme vahvuudet

Terveellisiä ruokailutottumuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan ruokavaliossamme on ainutlaatuista tuoreiden kasvisten ja ruisleivän suosio sekä poikkeuksellisen monipuolinen marjojen käyttö.

Pohjoismaissa ja Baltian maissa on suuria eroja kasvisten, hedelmien ja marjojen, leivän ja kalan syöntitottumuksissa, ilmenee juuri valmistuneesta Norbagreen 2002 -tutkimuksesta.

-Tutkimuksessa tulivat selvästi esille suomalaisen ruokavalion vahvuudet, tuoreiden kasvisten ja ruisleivän suosio sekä poikkeuksellisen monipuolinen marjojen käyttö, totesi tutkimuksen koordinaattori Liisa Valsta Kansanterveyslaitokselta.

Valsta kertoi tutkimuksesta Kotimaiset Kasvikset ry:n Helsingissä tänään järjestämässä Väreistä voimaa -tilaisuudessa

Noin puolet suomalaisista käyttää tuoreita kasviksia päivittäin, naiset useammin kuin miehet. Tutkimuksen maista ainoastaan Ruotsissa tuoreita kasviksia syötiin tätä useammin. Päivittäinen kasvisten käyttö oli yleistä myös Latviassa ja Liettuassa, mutta näissä maissa merkittävä osa kasviksista nautittiin kypsennettyinä. Tuoreita kasviksia käytti Baltian maissa päivittäin vain noin kolmannes osallistuneista. Ahvenanmaalla kasviksia kulutettiin samaan tapaan kuin muualla Suomessa.

Hedelmätäysmehujen päivittäiskäyttö oli meillä yleisempää kuin tutkimuksen muissa maissa.

Suomessa kuten myös Norjassa ja Baltian maissa leipä on tärkeä osa ruokavaliota. Näissä maissa noin puolet tutkimukseen osallistuneista söi vähintään 5 palaa leipää päivittäin. Meillä suosiossa on täysjyväleipä, jota oli yli puolet syödystä leivästä.

Alle puolet suomalaisista syö kalaa suositusten mukaan

Kalaa suositellaan syötäväksi kahdesti viikossa tai useammin. Tähän tavoitteeseen pääsee alle 40 prosenttia mannersuomalaisista ja 45 prosenttia ahvenanmaalaisista. Silti säännöllisesti kala-aterian viikoittain syö maassamme noin kaksi kolmesta.

-Suomalaisen ruokavalion vahvuudet, tuoreiden kasvisten ja ruisleivän suosio sekä poikkeuksellisen monipuolinen marjojen käyttö, tulivat tutkimuksessa selvästi esille. Silti kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksessa on reippaasti toivomisen varaa, sanoo erikoistutkija, dosentti Liisa Valsta.

Tutkimus vertaili terveellisiä ruokatottumuksia kahdeksassa maassa. Tutkimus rahoitettiin pääosin Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella. Kussakin maassa haastateltiin noin 1000:ta henkilöä. Koordinoinnista vastasi Kansanterveyslaitos ja haastattelujen toteutuksesta Taloustutkimus Oy.

Kasvisten väriaineet terveyden ylläpitäjinä

-Kasvisten väriaineilla on viimeaikaisten tutkimusten mukaan tärkeitä tehtäviä ihmisten terveyden ylläpitäjänä. Monet niistä toimivat elimistössämme antioksidantteina ehkäisten mm. sydän- ja verisuonitautien syntyä, totesi Kotimaisten Kasvisten toiminnanjohtaja Timo Taulavuori.

Kasvien väriaineet estävät veren rasvahappojen hapettumista eli härskiintymistä kehossamme. Väriaineiden oletetaan toimivan yhteistyössä vitamiinien ja kivennäisaineiden kanssa. Tutkijat uskovat myös, että kasvien väriaineet voivat estää monia muitakin sairauksia, kuten syöpiä. Silloin nämä kemialliset yhdisteet estävät soluissa tapahtuvia haitallisia muutoksia, sanoi Taulavuori.

Väriaineita on usein kuorikerroksissa, missä ne ovat mukana torjumassa mikrobien hyökkäyksiä. Hyödylliset tehoaineet eivät aina ole värikkäitä. Näyttää kuitenkin siltä, että monet erityisen värikkäät kasvikset sisältävät näitä puolustuskykyä parantavia aineita tavallista enemmän. Esimerkiksi sinällään väritöntä askorbiinihappoa eli C-vitamiinia on paljon värikkäissä hedelmissä ja marjoissa.

Taulavuoren mukaan olisi päivittäin suotavaa syödä viittä eri väriä: vihreää, sinistä/purppuraa, punaista, keltaista/oranssia ja valkoista.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat