Tuore selvitys murtaa terveydenhuollon myyttejä

Sitran tekemässä selvityksessä todetaan, että vastoin yleistä käsitystä resurssien lisäys esimerkiksi avopalveluihin ei kevennä automaattisesti laitospalveluiden tarvetta.

Pelkkä rahan syytäminen nykyiseen palvelukoneistoon ei välttämättä auta niitä, jotka tarvitsevat palveluja kaikkein kipeimmin. Sitran tuore selvitys patistaa miettimään tarkkaan, mihin raha kohdennetaan.

Vastoin yleistä käsitystä esimerkiksi resurssien lisäys avopalveluihin ei kevennä automaattisesti laitospalveluiden tarvetta. Selvitys ei anna tukea myöskään oletukselle, että panostukset vanhusten hoitoon ja hoivaan ilman muuta vähentäisivät vanhustenhoidon kustannuksia erikoissairaanhoidossa.

Selvityksessä on vertailtu Turun lähikuntien sekä Vaasan ja Jämsän seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia Raision kehittämään tilaaja-tuottajamalliin. Raision mallissa valtuusto on tilaaja ja sosiaali- ja terveyslautakunta tuottaja. Se toimii myös kunnan talousarviona ja tilinpäätöksenä, jolloin kustannusten ja palvelujen toteutumista myös seurataan. Raisiossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovatkin maan keskiarvoon verrattuna huomattavan edullisia ilman että laadusta on jouduttu tinkimään, sanoo Sitran toimialajohtaja Ilmo Parvinen.

Poliitikot eivät voi tehdä katteettomia päätöksiä

Vertailussa on selvitetty mm., kuinka monelle kuntalaiselle vanhustenhuollon tai erikoissairaanhoidon palveluja on pystytty tarjoamaan. Esimerkiksi Vaasan vanhustenhuollossa varoja on kyllä lisätty, mutta palveluja saavien määrä ei ole juurikaan lisääntynyt. Toisin sanoen palveluja ovat saaneet samat vanhukset entistä runsaammin. Jos aktiivista ohjausta ja seurantaa ei ole, tällainen vaara on ilmeinen, toteaa Parvinen.

Hallitusohjelmassa luvataan, että tilaaja- ja tuottajamallia kehitetään. Tiedotusvälineissä tämä on Parvisen mukaan yhdistetty usein yksityistämiseen, mutta sitä se ole.

Suomen kunnista 90 prosentissa valtuusto on sekä tilaaja että tuottaja ja todellinen seurantajärjestelmä puuttuu. Poliitikot eivät välttämättä tiedä, hoituvatko hommat oikein. Usein tiedetään jo poliittista päätöstä tehtäessä, että rahat eivät tule riittämään. Terveydenhuollon menojen ylitykset ovatkin Parvisen mukaan jokapäiväistä kauraa.

Näihin kuntiin verrattuna Raision malli on Parvisen mielestä jämäkkä. Se ei salli, että valtuusto tekee päätöksiä, joihin rahat eivät riitä. Sillä on tiedossaan sekä hinnat että palveluja tarvitsevien määrä. Valtuuston alaisen lautakunnan on puolestaan pakko tuottaa ne palvelut, jotka valtuusto on tilannut. Kun tilannetta seurataan neljännesvuosittain, asiaan voidaan puuttua ajoissa ja resursseja siirtää jostain muualta, eikä kokonaispottia tarvitse kasvattaa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat