Tuontivehnää leipätaikinaan

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Suomeen joudutaan tuomaan vähintään kaksinkertainen määrä vehnää tavanomaiseen verrattuna ulkomailta, koska kotimaassa kasvava vehnä on laadultaan huonoa. Vehnää tuodaan Suomeen Saksasta ja muista EU-maista.

    Raisio Yhtymän hankintapäällikkö Jukka Hollo kertoi, että parhaillaan tutkitaan tehtaalle saapuneiden vehnäerien esinäytteitä. Yritetään selvittää laatujoustoja, jotta sakoluvultaan heikkoa vehnää voitaisiin käyttää tärkkelysteollisuudessa. Tällaista vehnää kutsutaan välivehnäksi.

    Sakoluku ilmaisee viljan itämisasteen. Myllyteollisuus tarvitsee vähintäin 220-230 yksikköä sakolukua. Seostamalla karkea- ja matalasakolukuista viljaa päästään 180:een, joka on myllyille leipäviljaksi kelpaavan vehnän pienin sakoluku. Tärkkelysteollisuus vaatii sakoluvuksi 120-180. Teollisuus tuottaa tärkkelystä, joka menee paperin raaka-aineeksi, sekä elintarviketeollisuuden tarvitsemaa gluteenia.

    -Syysvehnän sakolukuongelma on vaikein. Olemme ostaneet vehnää kuukauden verran. Hankala laatutilanne on hidastanut vehnäkauppaa. Ilman esitutkintaa emme voi ottaa kuormia vastaan, Hollo sanoi.

    Kevätvehnää kiusaa lisäksi alhainen hehtolitrapaino. Se johtuu jyvän pienestä koosta, sillä vilja ei ole kunnolla tuleentunut. Erittäin kevyt vehnä on rehuviljaa.

    -Tilanne on vielä epäselvä, koska kevätvehnän puinti on puolivälissä. Emme kuitenkaan saa kaikkea tarvitsemaamme vehnää kotimaasta, vaan joudumme käyttämään suhteellisen suuria määriä tuontivehnää, Hollo korosti.

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •