Tuomo Niittylahti oli maanantai-iltapäivällä lähtenyt valokuvamaan luontoa Jämsänjoen varrelle, kun joen vastarannalle ilmestyi harvinainen otus.
Eläimestä ei voinut erehtyä.
– Kyllä sen heti ahmaksi tunnisti siitä menotyylistä, Niittylahti toteaa.
Vastarannalle ilmestynyt tanakkarakenteinen ahma tonki simpukoita ja linnunraatoja. Pari minuuttia peto oli näkyvillä, kunnes se mennä jolkotti tiehensä.
– Rupesin ottamaan niin paljon kuvia kuin kerkesin. Ahma noteerasi kameran sulkimen äänen, mutta ei sitä kiinnostanut, joten se lähti matkoihinsa, Niittylahti selittää.
Huhupuheiden mukaan paikalla on pitkin talvea liikkunut ahma. Niittylahden mukaan kyseisessä kohdassa Jämsän kristillisen kansanopiston mutkassa pyörii tiettävästi myös yksi ahmapariskunta. Koska suurpeto-ahman reviiri on useita satoja neliökilometrejä, se on tunnettu vaeltelija.
"Ahma on eläin, jota ei voi käskeä"
Valokuvaukseen vuosi sitten hurahtanut Niittylahti ei kuitenkaan aikaisemmin ole päässyt ahmaa ikuistamaan.
– Kyllähän ahmasta on kuvia haaskalta pilvin pimein, mutta vapaan ahman kuvia ei hirveästi ole, Niittylahti kertoo.
– Ahma on eläin, jota ei voi käskeä eikä pyytää. Se tulee, jos sillä on asiaa, hän lisää.
Suomen suurinta näätäeläintä ahmaa esiintyy Suomessa harvalukuisesti. Luonnovarakeskuksen mukaan eläimiä oli vuonna 2013 Suomessa noin 230–250 kappaletta.
Ahmasta uutisoi ensimmäisenä Jämsän Seutu.