Tuomioja MTV:lle New Yorkissa: Jos Ebola olisi alkanut länsimaassa, se olisi jo hoidettu

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Ebolan kaltaiseen tautiin olisi suhtauduttu heti vakavasti, jos se olisi alkanut jossakin länsimaassa.

Tuomioja sanoo MTV Uutisille YK:n yleiskokouksessa tehdyssä haastattelussa, että Ebola-viruksen kanssa pitäisi olla valmiimpi nopeampiin ratkaisuihin.

Tappavaa verenvuototautia aiheuttavan Ebola-epidemian pelätään leviävän yhä laajemmalle Länsi-Afrikasta. Ebola on surmannut jo tuhansia ja siihen sairastuu YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin mukaan yli 200 ihmistä päivässä.

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja arvostelee MTV Uutisille kansainvälistä yhteisöä hitaudesta.

– Jos Ebola-epidemia olisi alkanut kehittyneessä teollisuusmaassa, siihen oltaisiin reagoitu paljon nopeammin ja aivan toisenlaisilla voimavaroilla, sanoo Tuomioja.

Tuomioja lisää, että Euroopassa kulkutautien torjunta ja hoitomahdollisuudet ovat kuitenkin paljon paremmat kuin köyhemmissä Afrikan maissa.

– Pitää katsoa pitäisikö Suomesta antaa Ebola-alueille sairaalavarustusta. Tässä pitää toimia nopeasti ja olla valmis nopeisiin ratkaisuihin.

”Yhdysvallat ja sen pommit eivät pysäytä Isisiä”

Tuomioja osallistui YK:n korkean tason viikolla lukuisiin korkean tason tapaamisiin ja neuvotteluihin.

Ääri-islamistinen Isis oli monin paikoin keskustelun keskiössä, mutta Tuomiojan mukaan Isisin kaatamiseen eivät riitä Yhdysvallat ja sen ilmapommitukset.

Tuomiojan kertoo yrittäneensä selvittää, mistä suureksi kasvanut Isis on saanut rahansa, mutta vastaukset ovat olleet epämääräisiä.

– Se, että meillä on tällainen uhka, joka pitää hallussaan suuria alueita ja terrorisoi satoja tuhansia ihmisiä Irakissa ja Syyriassa, kertoo, että on epäonnistuttu, kun tällainen tilanne on päässyt syntymään.

Kun Tuomiojalta kysyy, kenen pitäisi katsoa peiliin, hän vastaa, että suurimmat epäilyt kohdistuvat Persianlahden maihin.

– Isis ei ole ihan tyhjästä polkaistu. On luultu, että toimitetaan aseita ”hyviksille” ja sitten katsotaan jälkeenpäin, että kenen käsiin aseet ovat lopulta päätyneet ja kenelle on mennyt rahaa.

– Mitään sotaa ei ole koskaan voitettu pelkästään ilmapommituksilla. En suosittele, että Syyriaan tai Irakiin lähetettäisiin länsimaisia joukkoja, mutta niitä arabimaita ja hallituksia pitää pystyä vahvistamaan, jotka Isistä vastaan taistelevat.

”Turvallisuusneuvoston veto-oikeuteen tuskin rajoituksia”

YK:n yleiskokouksen puheenvuoroissa Suomi ja muun muassa Ranska esittivät, että YK:n turvallisuusneuvoston päätösvaltaa pitää vahvistaa veto-oikeutta rajoittamalla.

Suomen linjan YK:lle esitteli keskiviikkona tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Tuomiojankin mielestä veto-oikeuden käytäntöä pitäisi muuttaa.

– Veto-oikeudelle ei saisi estää vakavien ihmisoikeuksien loukkaamiseen- tai kansanmurhiin puuttumista, Tuomioja painottaa.

Tuomioja suhtautuu kuitenkin hyvin epäilevästi siihen, että enimmäkseen Kiinan ja Venäjän käyttämää veto-oikeutta poistettaisiin, sillä he voivat estää muutoksen voimassaolevalla veto-oikeudella. 

– Jos pääsisimme edes jonkinlaiseen käyttäytymismalliin, ettei veto-oikeudella pystyttäisi estämään kansainvälistä yhteisöä toimimasta ihmisoikeusrikkomuksissa, sekin olisi jo edistysaskel.

Kuitenkin yhdestä asiasta Tuomioja on YK:n korkean tason viikon jälkeen hyvillä mielin. Perjantaina New Yorkissa yleiskokouksessa varmistui, että Suomen ajama YK:n kansainvälinen asekauppasopimus toteutuu ja astuu voimaan tämän vuoden lopulla. 

Asekauppasopimus rajoittaa muun muassa laitonta asekauppaa.

Lue myös:

    Uusimmat